Avaa päävalikko
Mihail Kaigorodov.

Mihail Nikiforovitš Kaigorodov (6. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1853lokakuu 1918 Moskova)[1] oli venäläinen jalkaväenkenraali, joka toimi Uudenmaan läänin kuvernöörinä vuosina 1901–1905.

ElämäkertaMuokkaa

Mihail Kaigorodovin isä oli kenraalimajuri Nikifor Kaigorodov ja hänen veljiään olivat Viipurin ja Viaporin linnoitusten komentajana toiminut kenraaliluutnantti Nestor Kaigorodov sekä tunnettu luonnontieteilijä Dmitri Kaigorodov. Mihail Kaigorodov valmistui upseeriksi Pietarissa toimineesta Mikaelin tykistökoulusta vuonna 1873 ja palveli sen jälkeen upseerina Venäjän armeijassa. Hän suoritti myös Nikolain yleisesikunta-akatemian 1880 ja toimi sen jälkeen esikuntaupseerina eri joukko-osastoissa. Vuosina 1900–1901 Kaigorodov oli 2. suomenmaalaisen tarkk’ampujarykmentin komentaja. Maaliskuussa 1901 hänet nimitettiin Uudenmaan läänin kuvernööriksi ja ylennettiin samalla kenraalimajuriksi. Kaigorodv oli tässä virassa neljä vuotta, kunnes siirtyi toukokuussa 1905 Irkutskin kuvernööriksi. Jo seuraavan vuoden alussa hänet kutsuttiin Venäjän sisäministeriön ja sitten pääesikunnan käyttöön.[1]

Kaigorodov oli myöhemmin prikaatin ja jalkaväkidivisioonan komentajana sekä vuodesta 1913 Grodnon linnoituksen komendanttina. Hänet ylennettiin 1907 kenraaliluutnantiksi ja 1913 jalkaväenkenraaliksi. Ensimmäisen maailmansodan aikana Kaigorodov joutui joukkoineen perääntymään Grodnosta vuonna 1915, mutta hän pysyi kirjoilla linnoituksen komentajana, kunnes hänet heinäkuussa 1916 siirrettiin reserviin. Kaigorodov teloitettiin vallankumouksen jälkeen ampumalla Moskovassa lokakuussa 1918.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Кайгородов Михаил Никифорович (venäjäksi) Grwar.ru. Viitattu 13.10.2014.