Avaa päävalikko

Michael Haneke (s. 23. maaliskuuta 1942 München) on itävaltalainen elokuvaohjaaja.[1] Hänen tunnettuja elokuviaan ovat keskiluokan arjen väkivaltaista katkeamista kuvaava Funny Games, yhteiskunnan tabuihin pureutuva Kätketty sekä Elfriede Jelinekin teoksen pohjalta valmistunut elokuva Pianonopettaja. Haneke on työskennellyt niin teatterin, television kuin elokuvienkin parissa.[2]

Michael Haneke
Michael Haneke Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 2009.
Michael Haneke Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 2009.
Henkilötiedot
Syntynyt 23. maaliskuuta 1942 (ikä 77)
München, Saksa
Ammatti elokuvaohjaaja
Ohjaaja
Tunnetuimmat ohjaukset Kätketty
Valkoinen nauha
Rakkaus
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

UraMuokkaa

Haneke opiskeli Wienin yliopistossa filosofiaa, psykologiaa ja näyttämötaidetta. Valmistuttuaan hän työskenteli Saksassa elokuvakriitikkona ja dramaturgina. Haneke aloitti vuonna 1973 ohjaajanuransa televisioelokuvalla ...und was kommt danach? Hänen ensimmäinen elokuvaohjauksensa oli Seitsemäs manner (1989).[2] Tällöin ohjaaja oli lähes 50-vuotias.

Haneke ja hänen elokuvansa on palkittu lukuisilla palkinnoilla, muun muassa Kätketty sai vuonna 2005 European Film Awards -palkinnon parhaana elokuvana ja Cannesin elokuvajuhlilla samana vuonna parhaasta ohjauksesta. Pianonopettaja sai Cannesin elokuvajuhlilla 2001 Grand Prix’n, ja vuonna 2009 hänen elokuvansa Valkoinen nauha palkittiin Cannesin pääpalkinnolla Kultaisella palmulla.[3]

Haneke teki uuden version 1997 valmistuneesta elokuvastaan Funny Games, tällä kertaa Yhdysvalloissa, ja englanninkielinen versio sai ensi-iltansa 2007.

Haneken ohjaama ranskankielinen draamaelokuva Rakkaus palkittiin vuoden 2012 Cannesin elokuvajuhlilla Kultaisella palmulla.[4]

Vuonna 2016 kolme Haneken elokuvaa – Kätketty, Valkoinen nauha ja Rakkaus – äänestettiin BBC:n kyselyssä tämän vuosisadan 100 parhaan elokuvan joukkoon. Vastaajina oli 177 elokuva-asiantuntijaa eri puolilta maailmaa.[5]

FilmografiaMuokkaa

ElokuvatMuokkaa

Elokuvat: O = ohjaajana; K = käsikirjoittajana
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi O K
1985 Schmutz
 
1989 Seitsemäs manner Der siebente Kontinent
 
 
1992 Bennyn video Benny’s Video
 
 
1994 71 katkelmaa erään sattuman kronologiasta 71 Fragmente einer Chronologie des Zufalls
 
 
1995 Der Kopf des Mohren
 
1997 Funny Games Funny Games
 
 
2000 Tuntematon koodi Code inconnu: Récit incomplet de divers voyages
 
 
2001 Pianonopettaja La Pianiste
 
 
2003 Suden aika Le Temps du loup
 
 
2005 Kätketty Caché
 
 
2007 Funny Games Funny Games
 
 
2009 Valkoinen nauha Das weiße Band – Eine deutsche Kindergeschichte
 
 
2012 Rakkaus Amour
 
 
2017 Happy End Happy End
 
 

TelevisioelokuvatMuokkaa

Televisioelokuvat: O = ohjaajana; K = käsikirjoittajana
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi O K
1974 …und was kommt danach?
 
 
1976 Drei Wege zum See
 
 
Sperrmüll
 
1983 Variation – oder Daß es Utopien gibt, weiß ich selber!
 
 
1984 Wer war Edgar Allan?
 
 
1986 Fraulein – Ein deutsches Melodram
 
 
1991 Nachruf für einen Mörder
 
 
1993 Die Rebellion
 
 
1997 Das Schloß
 
 

DokumenttielokuvatMuokkaa

Dokumenttielokuvat: O = ohjaajana; K = käsikirjoittajana
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi O K Huom.
1995 Lumière ja kumppanit Lumière et Compagnie
 
ohjasi osan Vienne

TelevisioMuokkaa

Televisio: O = ohjaajana; K = käsikirjoittajana
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Jakson nimi / jaksojen nimet O K Huom.
1979 Lemminge ”Arkadien” ja ”Verletzungen”
 
 
kaksiosainen minisarja
1993 Rikospaikalla Tatort ”Kesseltreiben”
 
televisiosarja

OopperaohjauksetMuokkaa

Oopperaohjaukset
Vuosi Oopperan suomenkielinen nimi Oopperan alkuperäinen nimi Oopperatalo Esityspaikka Säveltäjä Libretto
2006 Don Giovanni Il dissoluto punito ossia il Don Giovanni Opéra Bastille Pariisi, Ranska Wolfgang Amadeus Mozart Lorenzo da Ponte
2013 Così fan tutte Così fan tutte, ossia La scuola degli amanti Teatro Real Madrid, Espanja

LähteetMuokkaa

  1. Alanen, Antti: Elokuvantekijät, s. 280. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-20533-3.
  2. a b Lehtonen, Veli-Pekka: Michael Haneke teki elokuvan ”Euroopasta, joka ei tiedä mitä tekisi” nykytilanteessa. Helsingin Sanomat, 13.2.2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.2.2018.
  3. Cannesin Kultaisen Palmun voitto Itävaltaan Yle Uutiset. 24.5.2009. Viitattu 25.5.2009.
  4. Lehtonen, Veli-Pekka: Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinto itävaltalaiselle Hanekelle 27.5.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.7.2019.
  5. The 21st Century’s 100 Greatest Films. BBC Culture 24.8.2016.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Cieutat, Michel – Rouyer, Philippe: Haneke über Haneke: Gespräche mit Michael Haneke. Berlin: Alexander Verlag, 2013. ISBN 978-3-89581-297-2.
  • Kaul, Susanne – Palmier, Jean-Pierre: Michael Haneke: Einführung in seine Filme und Filmästhetik. Paderborn: Fink, 2018. ISBN 978-3-7705-6148-3.
  • Ornella, Alexander D. – Knauss, Stefanie (toim.): Fascinatingly Disturbing: Interdisciplinary Perspectives on Michael Haneke’s Cinema. Eugene: Pickwick, 2010. ISBN 978-1-606-08624-7.
  • Rowe, Christopher: Michael Haneke: The Intermedial Void. Northwestern University Press, 2017. ISBN 978-0-8101-3459-1.
  • Schneider, Gerhard – Bär, Peter (toim.): Michael Haneke. Giessen: Psychosozial, 2016. ISBN 978-3-8379-6838-5.
  • Wheatley, Catherine: Michael Haneke’s Cinema: The Ethic of the Image. New York: Berghahn Books, 2009. ISBN 978-1-84545-722-8.

Aiheesta muuallaMuokkaa