Metsärautatie
metsäteollisuuden tarpeisiin rakennettu kevyt rautatie
(Ohjattu sivulta Metsärata)
Metsärautatie on metsäteollisuuden tarpeisiin rakennettu, useimmiten kevytrakenteinen ja kapearaiteinen rautatie. Metsärautatiet helpottavat puutavaran kuljettamista laajoilta ja vaikeakulkuisilta metsäalueilta teollisuuslaitoksille, erityisesti sahoille, joko suoraan taikka tuomalla puutavara satamiin tai pääratojen varteen.

Varhaiset metsäradat olivat hevosvetoisia, mutta myöhemmin vetokalustona toimivat yleensä pienet höyry- tai polttomoottoriveturit. Toisen maailmansodan jälkeen autoistuminen teki lopun useimmista länsimaiden metsäradoista kuljetusten siirtyessä maanteille. Itäisessä Euroopassa on kuitenkin säilynyt useita metsärautateitä, joskin useimmilla niistä on enää vain museoliikennettä.
Suomessa käytössä olleita metsärautateitä Muokkaa
Rautatien nimi tai nimitys | Toiminnassa | Raideleveys | Pituus | Huomautukset |
---|---|---|---|---|
Eskolan metsärata | 1920–1961 | 750 mm | 68,0 km | Vain suurin linjapituus mainittu. |
Evon metsärata | 1908–1914 | ? | 23 km | Rataverkon kokonaispituus. |
Harvialan metsärata | 1917–1955 | 750 mm | 30 km | Pituus sivuradat mukaan lukien; pääradan pituus n. 16 km. |
Kuurilan metsärata | 1927–1943 | 750 mm | 22 km | Rataverkon kokonaispituus. |
Pitäjänmäen kenttärata | 1916–1917 | 750 mm | >15 km | Arvioitu radan minimipituus[n 1]. |
Syskyjärvi–Vaaherjoki-metsärata | 1920–1924 | 750 mm | 10 km | Rataverkon kokonaispituus. |
Vuojoen metsärata | 1912–1918 | 600 mm | 23 km |
Huomautukset Muokkaa
- ↑ Radan pituus arvioitu Google Maps -websivun avulla ja Pitäjänmäen kenttärata -artikkelin kertomaan ratalinjaukseen perustuen.
Katso myös Muokkaa
Aiheesta muualla Muokkaa
- Kapearaiteiset yksipyöräiset työntökärryt (kuva)[vanhentunut linkki] - Lahden historiaa