Avaa päävalikko

Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto

Metlan kirjasto, kokoustilat ja edustussauna Vantaalla

Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto oli valtakunnallinen metsäalan tieteellinen erikoiskirjasto. Se toimi Metsäntutkimuslaitoksen perustamisesta alkaen aluksi oman toimen ohella hoidettuna ja 1950-luvulta alkaen kirjastonhoitajan johtamana. Metsäntutkimuslaitoksen siirryttyä Vantaan Jokiniemeen Maatalouden tutkimuskeskukselta vapautuneisiin tiloihin siirtyi myös laitoksen kirjasto sinne. Rakennushallituksen ja Museoviraston kanssa suoritetun perusteellisen remontin jälkeen kirjasto sijoittui vanhaan kivirakennukseen 1990-luvun alussa.

Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilastotoiminnot yhdistettiin Luonnonvarakeskukseen (Luke), jonka toiminta aloitettiin 1.1.2015. Lukella ei ole enää toimipistettä Vantaan Jokiniemessä.

Kirjastorakennuksen historiaaMuokkaa

Kirjastorakennus eli Paviljonki on 4-kerroksinen jugend-tyyliin rakennettu kivitalo ja se on valmistunut vuonna 1907. Paviljongin ja viereisen Jugend-talon on suunnitellut tuolloinen maanviljelyhallituksen arkkitehti Heikki Helin. Rakennukset on suojeltu asemakaavalla.

Toisen kerroksen asunnossa oli vuosina 1908-1917 silloisen Valtion maanviljelystaloudellisen koelaitoksen kasviviljelyn assistentin, myöhemmin tasavallan presidenttinä toimineen Lauri Kristian Relanderin työhuone ja perheen asunto. Rakennuksessa asuessaan Relander toimi kansanedustajana vuosina 1910-1913 sekä väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1911 [1].

Toisessa kerroksessa oli myös keittiö ja palvelijan asunto. Rakennuksessa on kaksi sisäänkäyntiä ja porrashuonetta, toinen pääovesta asuinkerrokseen ja pienempi sivuovesta kellariin ja keittiöön. Keittiön ja ruokahuoneen paikalla on nyt kirjastohenkilöstön työhuoneita ja muut tilat ovat Metsäntutkimuslaitoksen kokouskäytössä. Keittiössä on säilynyt ilmeisesti alkuperäinen puuhella.

Ylimmässä kerroksessa oli vielä 1970-luvulla useita tutkijoiden perheasuntoja. Nykyisinkin siellä on majoitustiloja. Alakerrassa nykyisen kirjaston paikalla oli näytteiden käsittelytilat. Rakennuksen pohjoispuolella on edelleen luiska, jota pitkin hevosajoneuvoilla ja traktoreilla päästiin sisälle. Luiskaa ei ole käytetty tähän tarkoitukseen enää 1950-luvun jälkeen.

Kellarikerroksessa oli varastotiloja, myrkkyvarasto sekä 1940- ja 50-luvuilla säähavaintoja tekevien poikamiesten asuinhuone. Nyt näissä tiloissa on Metlan edustussauna ja siihen liittyvät takkahuone ja keittiö sekä lisäksi kirjaston varastoja.

Rakennukseen liittyy vielä toinen poliittisen historian henkilö. Toisen maailmansodan jälkeen pääministerinä toimi metsänhoitaja Mauno Pekkala, joka oli myös Metsähallituksen pääjohtaja. Eräs hänen käyttämänsä asiantuntija, maanviljelyskemisti Pauli Tuorila työskenteli tässä rakennuksessa. Heidän hyvin erilaisista poliittisista kannoistaan huolimatta valtioneuvoston auto toi usein pääministeri Pekkalan tämän Paviljongin eteen ja pienessä säähavaintohuonessa pohdittiin valtakunnan politiikan tärkeitä asioita.

Maatalouden tutkimuskeskuksen aikana kirjasto oli kooltaan melko vaatimaton, joten rakennuksessa pidettiin usein pikkujouluja sekä illanviettoja ja tansseja.

Relanderin kotimuseoMuokkaa

Professori emeritus Jarl Stormbom Vantaan kulttuuriseurasta järjesti vuoteen 2008 asti kesäsunnuntaisin esittelyjä ns. "Relanderin kotimuseossa", joka sijaitsee entisen asunnon tiloissa ja jotka nykyisin ovat Metlan kokoustiloina. Salissa ('Presidentti') ja viereisessä Relanderin työhuoneessa ('Reissu-Lassi') on koottuna Relanderiin liittyvää aineistoa vitriiniin ja seinille. Salissa on jäljellä koristeltu takka.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Relander, L.K. 1911. Studien über die Verwendbarkeit der Präzipitinreaktion in der Samenprüfung. Abhandlungen der Agrikulturwissenschaftlichen Gesellschaft in Finland, Heft 1.

Aiheesta muuallaMuokkaa