Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1939
Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1939 oli vuonna 1930 perustetun Mestaruussarjan kymmenes kausi. Kaudella 1939 Mestaruussarja pelattiin kahdeksan joukkueen kaksinkertaisena sarjana. Sarja jouduttiin kuitenkin keskeyttämään, kun talvisotaa edeltäneet ylimääräiset kertausharjoitukset alkoivat 10. lokakuuta 1939. Palloliitto ilmoitti 12. lokakuuta keskeyttävänsä kaikki jalkapallosarjat.[1]
| Mestaruussarjan kausi 1939 | |
|---|---|
| Joukkueiden määrä | 8 |
| Ajankohta |
4. toukokuuta− 8. lokakuuta |
| Mestari |
TPS 1. Mestaruussarjan mestaruus 2. Suomen mestaruus |
| Toinen sija | HJK |
| Kolmas sija | Toverit |
| Pudonneet joukkueet |
KPT Reipas |
| Ottelut | 50 |
| Maalit | 215 (4,3 per ottelu) |
| Paras maalintekijä | Aatos Lehtonen (15) |
| Suurin kotivoitto | Toverit−KPT 8−0 |
| Suurin vierasvoitto | Reipas−HJK 0−7 |
| Eniten maaleja ottelussa | Reipas−HIFK 3−8 |
| Alempi sarjataso | Itä–Länsi-sarja |
|
← 1938 |
1940–41 → |
Sodan vuoksi sarjaa ei voitu pelata loppuun loppuvuoden aikana, ja kun seitsemän pelaamatta jääneen ottelun pelaaminen näytti epävarmalta myös seuraavana keväänä, Palloliiton edustajakokous päätti 28. huhtikuuta 1940, että kauden 1939 Mestaruussarja on päättynyt.[2] Mestaruussarjan ja Suomen mestaruuden voitti TPS, joka varmisti Palloliiton päätöksen myötä toisen mestaruutensa. TPS oli ensimmäinen Helsingin ulkopuolinen joukkue, joka voitti Mestaruussarjan. Viimeiseksi sijoittunut Reipas putosi suoraan B-sarjaan ja toiseksi viimeiseksi jäänyt KPT putosi sarjasta karsintaottelun kautta.
Mestaruussarjan maalikuninkuuden kaudella 1939 voitti HJK:n Aatos Lehtonen 15 maalilla.[3]
Joukkueet muokkaa
Mestaruussarjaan osallistui kahdeksan joukkuetta, joista seitsemän kaudelta 1938 ja yksi nousija kauden 1938 Itä–Länsi-sarjasta. Itä–Länsi-sarjan voittaja Reipas nousi suoraan ja KPT säilytti paikkansa karsintojen kautta. Reipas korvasi edellisellä kaudella viimeiseksi jääneen Sudet.[4]
Sarjataulukko muokkaa
| S | Joukkue | O | V | T | H | TM | PM | ME | Pist |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | TPS (M) | 12 | 9 | 2 | 1 | 38 | 17 | +21 | 20 |
| 2 | HJK | 13 | 7 | 4 | 2 | 40 | 18 | +22 | 18 |
| 3 | Toverit | 12 | 6 | 1 | 5 | 27 | 21 | +6 | 13 |
| 4 | HIFK | 13 | 5 | 3 | 5 | 31 | 32 | −1 | 13 |
| 5 | HPS | 13 | 5 | 3 | 5 | 20 | 22 | −2 | 13 |
| 6 | VPS | 12 | 3 | 4 | 5 | 20 | 21 | −1 | 10 |
| 7 | KPT (P) | 12 | 2 | 3 | 7 | 17 | 29 | −12 | 7 |
| 8 | Reipas (P) | 11 | 2 | 0 | 9 | 18 | 51 | −33 | 4 |
Lähde: Jalkapallokirja 1940–41[5]
(M) = Suomen mestari; (P) = Putoaja
Tulokset muokkaa
| Koti \ Vieras1 | TPS | HJK | HT | HIFK | HPS | VPS | KPT | REI |
| TPS | 4–1 | 3–0 | 2–0 | 3–2 | 4–2 | 6–0 | ||
| HJK | 3–4 | 5–0 | 3–3 | 1–1 | 3–0 | 1–0 | 7–3 | |
| Toverit | 1–1 | 0–1 | 2–3 | 0–1 | 2–1 | 8–0 | ||
| HIFK | 1–5 | 1–5 | 2–5 | 3–0 | 1–0 | 6–2 | ||
| HPS | 5–1 | 3–1 | 1–3 | 0–0 | 3–3 | 3–2 | ||
| VPS | 2–2 | 1–1 | 0–2 | 2–2 | 4–2 | 2–1 | 5–1 | |
| KPT | 0–3 | 2–2 | 2–1 | 0–1 | 1–1 | 5–1 | ||
| Reipas | 0–7 | 2–3 | 3–8 | 2–0 | 2–1 |
Lähde: Jalkapallokirja 1939[6]; Jalkapallokirja 1940–41[5]
1 Kotijoukkue vasemmanpuoleisessa sarakkeessa.
Värit: Sininen = kotivoitto; Keltainen = tasapeli; Punainen = vierasvoitto.
HIFK–HJK ottelun tulos on uusintaottelun tulos. Ottelu päättyi ensin 1–3, mutta kun ottelu lopetettiin 4 minuuttia ennen täyttä peliaikaa, Palloliitto määräsi uusintaottelun.[5]
Pelaamatta jääneet ottelut: 8. lokakuuta Toverit–Reipas; 15. lokakuuta HIFK–KPT, Reipas–VPS ja TPS–HJK sekä 22. lokakuuta HPS–VPS, KPT–Toverit ja Reipas–TPS.[7]
Mestaruussarjakarsinta muokkaa
Mestaruussarjakarsinnassa pelasivat Mestaruussarjassa seitsemänneksi sijoittunut KPT ja Itä–Länsi-sarjassa toiseksi sijoittunut KIF. Jalkapallosarjojen jäätyä kesken syksyllä 1939, karsinta pelattiin ennen seuraavan kauden alkua ja karsinnan voittaja ratkaistiin yhdellä ottelulla.
| 14. heinäkuuta 1940 | KIF | 2–1 | KPT | Pallokenttä, Helsinki | |
Westerholm  25'Granström 65'
|
Kaitokari 35' (rp.)
|
Yleisömäärä: 1 100 Tuomari: Jonne Alho |
KIF nousi Mestaruussarjaan kaudeksi 1940–41.[8]
Yleisömäärät muokkaa
| Joukkue | O | Yht. | Ka. | |
|---|---|---|---|---|
| 1 | TPS | 6 | 17 907 | 2 985 |
| 2 | HIFK | 6 | 16 144 | 2 691 |
| 3 | Toverit | 6 | 12 851 | 2 142 |
| 4 | HJK | 7 | 13 823 | 1 975 |
| 5 | HPS | 6 | 7 078 | 1 180 |
| 6 | KPT | 6 | 5 271 | 879 |
| 7 | VPS | 7 | 5 487 | 784 |
| 8 | Reipas | 5 | 2 724 | 545 |
| Yhteensä | 49 | 81 285 | 1 659 |
Lähde: Hufvudstadsbladet[9]
Tilastossa seurojen ilmoittamat alustavat yleisömäärät varsinaisessa sarjassa. Luvut koottu Hufvudstadsbladetin otteluraporteista.
Suomen mestarit muokkaa
| Pelaaja | O | M |
|---|---|---|
 Armas Palmroos (mv)
|
12 | 0 |
| Tauno Aitio
|
10 | 0 |
| Veikko Asikainen
|
11 | 1 |
| Paavo Heinonen
|
12 | 0 |
| Akseli Honka
|
12 | 1 |
| Anton Honka
|
12 | 6 |
| Lauri Lehtinen
|
11 | 5 |
| Ilmari Oksanen
|
11 | 0 |
| Urho Teräs
|
12 | 11 |
| Olavi Valtonen
|
11 | 12 |
| Vieno Viekki
|
12 | 0 |
Lähteet: Suomen mestaruuskilpailut ja mestarit 1908−2002, Jalkapallon pikkujättiläinen; Pelimiehet − Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006.[10]
Joukkueessa pelasivat myös Jorma Varjonen (2/0), Keijo Kihlman (1/2) ja Ruben Helle (1/0).[11]
Lähteet muokkaa
- ↑ Helsingin Sanomat 12.10.1939
- ↑ Suomen Palloliiton edustajakokouksen pöytäkirja 28.4.1940 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lahtinen, Esko S. – Lahti, Markku – Meri, Heikki – Piipponen, Esko: Jalkapallokirja 1977, s. 116. Vaasa: Suomen Palloliitto, 1977.
- ↑ Pallokirja 1939, s. 6. Suomen Palloliitto: , 1939.
- ↑ a b c Jalkapallokirja 1940–41, s. 52. Suomen Palloliitto, 1940–41.
- ↑ Pallokirja 1939, s. 65−66. Suomen Palloliitto: , 1939.
- ↑ Pallokirja 1939, s. 66. Suomen Palloliitto: , 1939.
- ↑ Helsingin Sanomat 15.7.1940
- ↑ Hufvudstadsbladet 1939
- ↑ Juha Kanerva (toim.): Jalkapallon pikkujättiläinen (WSOY, 2003); Juha Vuorinen ja Markku Kasila: Pelimiehet - Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930−2006 (Suomen urheilumuseosäätiö, 2007)
- ↑ Juha Kanerva (toim.): Jalkapallon pikkujättiläinen (WSOY, 2003); Juha Vuorinen ja Markku Kasila: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006 (Suomen urheilumuseosäätiö, 2007)