Avaa päävalikko

Mervi (Hattula)

(Ohjattu sivulta Merven kartano)
Merven kylää Kansallisarkistossa säilytettävässä venäläisessä topografisessa vuodelta 1899.[1]

Mervi on kylä Hattulan kunnassa Kanta-Hämeessä. Se sijaitsee Vanajaveden kapeikon Mervenselän länsirannalla, vastapäätä Vesunnin kartanoa. Kylä lukeutuu Hattulan vanhimpiin, sillä varhaisin sitä koskeva asiakirjatieto on vuodelta 1385.[2][3][4]

Merven kartanoMuokkaa

Merven kartano on muodostunut Ylöstalon ja Alastalon rälssisätereistä, joista edellinen on vanhaa rälssiä. 1830-luvulla tilaan yhdistettiin Kraatarin rälssisäteri.[3] Kartanon ovat omistaneet muun muassa Samuel Arvidsson, Henrik Tott, Hanss Schraffer, Arvid Tawast, Herman Blåfield, O. G. Utter ja O. Idestam.[5] Kauppias J. F. Grönlund osti kartanon huutokaupalla vuonna 1882 hintaan 67500 markkaa.[6] Vuonna 1915 kartanon omisti agronimi Gösta Alander.[5] Kartanon nykyinen päärakennus on 1850-luvulta.[7]

TalotMuokkaa

Kylä on perinteisesti ollut maanviljelyspainotteinen ja on sitä vielä nykyäänkin pinta-alaan suhteutettuna, joskin maatilojen koneistumisen myötä tarvittavan työväen määrä on vähentynyt merkittävästi. 1900-luvun vaihteessa kylän keskusta oli ainutlaatuisen tiheä. Keisarin, Hentan ja Visalan lisäksi siihen kuului toinenkin Visala, kaksi Nuuttilaa, Pora ja Tykki. Uusjaon yhteydessä toinen Visala ja toinen Nuuttila siirrettiin kylän ulkolaidalle Parolan tien varteen. Toinen Nuuttila yhdistettiin oston avulla Merven Keisarin tilaan. Pora oli jo ennen uusjakoa joutunut Merven kartanon haltuun ja Tykin talo oli vanhimman tyttären myötä liitetty Keisariin.

Maanviljelyä ainoana ansiotyönään tekee enää kolme tilaa, Keisarin tila sekä kaksi Ahtilan tilaa. Muut ovat joko myyneet, vuokranneet peltonsa tai ovat muussa ansiotyössä viljelyn lisäksi. Merven kartanon pellot ovat myös nykyään vuokralla.

Merven KeisariMuokkaa

Merven Keisarin talosta on lähtöisin samanniminen suku.[8] Henrik ja Amanda Keisarin perheeseen syntyi yhdeksän lasta, joista yksi kuoli jo lapsena. Kaikki muuttivat sukunimensä, tyttäret avioliiton kautta, paitsi naimattomaksi jäänyt Fanni Manner (?). Seuraavassa ikäjärjestyksessä nimet ja niiden muutokset: Amanda (1859-1945) Nummelin, Johan (Janne) (1861-1949) Aaltonen, Aurora (1864-1926) Ahla, Aleksandra (1871-1959) Maukola, Josefiina (1873-1949) Ala-Paavola, Hugo Pertti (1879-1971) Kulhia ja Armiida (1881-1958) Veijalainen.

Yksi viimeisimpiä yhdeksästä sisaruksesta Keisarin sukunimeä kantanut oli tilanomistaja Johan Evert Keisari (myöhemmin Aaltonen, 7.9.1861-27.1.1950) ja vaimonsa Matilda Josefiina Keisari (o.s. Tykki, 11.6.1879-22.3.1961). Keisarin tilan isäntänä ollessaan Johan (Janne) Evert Keisari joutui reservinharjoituksiin mennessään valitsemaan itselleen uuden nimen, koska toista Keisaria ei suvaittu tsaarin valtapiirissä. Hän valitsi nimiluettelon alusta itselleen Aaltosen nimen, mutta Keisarina tai Keisarin isäntänä hänet Mervessä ja Hattulassa tunnettiin, eikä Aaltosena.

Merven Keisarin sukuun kuuluvia merkittäviä henkilöitä ovat olleet Maanmittaushallituksen pääjohtaja Väinö Ahla, Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Eino Ahla, YK:n apulaispääsihteeri Helvi Sipilä, kansanedustaja Liisa Kulhia ja ilmailun pioneeri ja lentokonerakentaja Mikko Kulhia.

Edellä mainittu Merven Keisarin suvun edelliset polvet tulivat taloon alun perin vuonna 1826 ja sitä ennen taloa asutti ainakin yksi muu perhe.[9] Yllä mainittu Amanda (s. 1859) on taloon v. 1826 muuttaneen emännän tyttären tytär (Lähde: Hattulan kirkonkirjat).

Merven kouluMuokkaa

Merven ensimmäinen koulu sijaitsi vuonna 1905 Tykin rakennuksessa isossa salissa ja myöhemmin 1910 kylä sai oman koulurakennuksen.

NimiMuokkaa

Mervi on myös suomalainen naisen etunimi. Merven Keisarin sukuun kuuluneen filosofian maisteri Mervi Ahlan (s. 1917) tiedetään saaneen nimensä kylässä sijaitsevan Merven kartanon mukaan[10][11], mutta hän ei liene ollut ensimmäinen nimenkantaja, koska ensimmäisen kerran nimi tiedetään annetun jo vuonna 1911.[12]

LähteetMuokkaa

  • Nurminen, Martti: Merven kylä 1900-luvun alkupuolella. , 1975.

ViitteetMuokkaa

  1. Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Senaatinkartasto 1:42 000. XV–XVI:26–27. 1899. Kartta Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (jpg) (viitattu 10.2.2010)
  2. Hattulan keskiaikaiset kartanot ja Lepaan puutarhaopisto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  3. a b Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hattula. Hämäläinen kulttuuriympäristö – Kuppikivi. Hämeen liitto. Viitattu 27.6.2009.
  4. Tyrvännön alueen kartanoita Tyrväntö-verkko. Viitattu 27.6.2009.
  5. a b Hämeenlinnan Matkailijasyhdistys: Hämeenlinna ympäristöineen - Opas matkailijoille, s. 44-45. Arvi A. Karisto, 1915. Teoksen verkkoversio (viitattu 27.6.2009).
  6. Merwen kartanon Hattulasta.... Hämäläinen, 01.04.1882, nro 26. Artikkelin verkkoversio Viitattu 27.6.2009.
  7. Vanajaveden kapeikon kulttuurimaisema välillä Hämeenlinna-Hattula-Tyrväntö Rakennettu kulttuuriympäristö - Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. Museovirasto. Viitattu 27.6.2009.
  8. Merven Keisarin sukuseura ry. Merven Keisarin sukuseura ry.. Viitattu 6.7.2009.
  9. Hattulan kirkonkirjat
  10. Vilkuna, Kustaa (toim. Mikkonen, Pirjo): Etunimet. Otava, 2005. ISBN 951-1-18892-5.
  11. Helleland, Botolv: Spørjekassa om namn Universitetet i Oslo. Viitattu 28.6.2008. (norjaksi)
  12. Väestöreskisterikeskuksen nimipalvelu.

Aiheesta muuallaMuokkaa