Mehtimäki

virkistysalue Joensuussa

Mehtimäki on aivan Joensuun keskustan tuntumassa oleva virkistysalue, jossa sijaitsevat kaupungin keskeiset kilpaurheilupaikat. Mehtimäki kuuluu Linnunlahden kaupunginosaan ja käsittää laajan alueen, jonka rajoja ovat muun muassa Länsikatu, yliopistokampus, Joensuun Tiedepuisto ja Pyhäselän ranta. Myös Laulurinteen ja raviradan voi katsoa kuuluvan Mehtimäkeen. Mehtimäki rajoittuu Martinpuisto-nimiseen alueeseen. Kutsumanimi on "Mehtis" (Mennään pelaamaan Mehtikselle). Mehti tarkoittaa metsää.

Opastusviitta lenkkipolun alkupäässä
Joensuun keskuskenttä, taustalla Areena.
Louhelankenttä, Keskuskenttä ja Areena

Itse Mehtimäki sijaitsee Areenan ja pesäpallostadionin välissä; se on matala ja laakea, lähes huomaamaton mäki.

Mehtimäen urheilupaikkojaMuokkaa

  • Joensuu-areena, suuri urheilu- ja monitoimihalli, valmistuessaan Suomen suurin puurakennus. Areena on Joensuun Katajan ja Josban kotisali, talvella Joensuun Mailan ja Jipon kotisali.
  • Virkistysuimala Vesikko, muun muassa Joensuun Uimaseuran ja Joensuun Urheilusukeltajien kotihalli
  • Mehtimäen jäähalli (1982), PKS Areena, 5040 katsojapaikkaa. Joensuun Kiekko-Poikien, Juniori-Jokipoikien ja Joensuun Katajan taitoluistelijoiden kotihalli.
  • 2 harjoitusjäähallia (2002 ja 2019). Sijaitsevat aivan pääjäähallin yhteydessä. Pääkäyttäjän Joensuun Kiekko-Pojat, Juniori-Jokipojat ja Joensuun Katajan taitoluistelijat.
  • Keskusurheilukenttä, Jipon kotikenttä
  • Pesäpallostadion, Joensuun Mailan kotikenttä. Hiekkatekonurmi valmistui, kun Joensuun Maila nousi Superpesikseen vuonna 2004. Nykyinen pesäpallostadion (vuodesta 2022 Bolt-stadion[1], aiemmat sponsorinimet Telekarelia-areena ja Kerubi-stadion) valmistui vuonna 2018. Katetussa katsomossa on 2 500 paikkaa.
  • Tekonurmikenttä, jossa Jippo myös pelaa kotiottelujaan, valmistui jäähallin taakse 2013.[2][3][4]
  • Louhelan kenttä, kesäisin jalkapallokenttänä, talvisin luistinratana; jääkiekkokaukalo.
  • Lenkkeilypolut ja hiihtoladut, jotka jatkuvat Noljakan suuntaan ja Lykynlammelle ja Pärnävaaralle asti. Karelia Hiihto -tapahtuman aikaan latuyhteydet olivat myös Kontiolahden ampumahiihtokeskukseen sekä Lehmoon ja Utraan asti.
  • Skeittipuisto valmistui 2011. Edellinen skeittipuisto lähistöllä toimi vuosina 2001-2009.[5]
  • Kuntokeidas (entinen Palloilukeidas)(1988), jossa keilahalli sekä tennis-, sulkapallo- ja squash- ja padelkentät, pelitilat biljardille ja pöytätennikselle, kiipeilyseinä, ulkona pienoisgolfkenttä ja padelkentät.
  • Tenniskentät. Kolme asvalttipintaista kenttää avattiin toukokuussa 2011 Kuntokeitaan ja skeittipuiston väliselle alueelle. Massakentät valmistuivat 2012.[6]. Tennis- ja golfhalli avattiin huhtikuussa 2013[7].
  • Beachvolleykentät avattiin 2011 tenniskenttien viereen.
  • Curlinghalli valmistui vuonna 2003, kun edellinen romahti lumikuorman alle 2002. Ratoja on kaksi. Peliä voi seurata lasiseinän läpi.
  • Koirakoulutusrata
  • Joensuun ravirata valmistui vuonna 1974 (katsomo 1981[8]). Toiminut Ilosaarirockin aikaan myös leirintäalueena. Itärallin erikoiskokeen pitopaikka.

Mehtimäki on osa Joensuun kesäjuhlakeskusta, johon kuuluvat myös Laulurinne, ravirata ja leirintäalue. Näiden, samoin kuin yliopiston ja erityisesti Carelia-salin, Joensuun konservatorion sekä keskustan läheisyys, tekevät Mehtimäestä käyttömahdollisuuksiltaan ja palveluiltaan monipuolisen ja helposti saavutettavan alueen.

Mehtimäellä pidetään Joensuun suuret messut ja metsänäyttelyt. Nykyisin keskuksena on areena, josta messut levittäytyvät jäähalliin ja ympäristön urheilukentille.

Mehtimäen historiaaMuokkaa

 
Joensuun maratonin lähtö toukokuussa on keskuskentällä.
 
Mehtimäellä on Joensuun Mailan kotikenttä.

Vanha ravirata

  • Vanha ravirata sijaitsi keskuskentän ympärillä 1970-luvulle saakka ja ulottui Martikkalantien, nykyisen Yliopistokadun toiselle puolelle, nykyisen Auroran tontille: Kisojen ajaksi Martikkalantie katkaistiin.
  • Valmistui vuonna 1903 ja ensimmäiset ravikilpailut järjestettiin kaksi vuotta myöhemmin.[9]
  • 17. syyskuuta 1924 Paavo Nurmi kilpaili vanhalla raviradalla joensuulaista 10 x 1000 metrin viestijoukkuetta vastaan. Nurmi hävisi. Yleisöä oli 6000 henkeä.[10]
  • Vuonna 2004 purettu keskuskentän katsomo oli raviradan ja urheilukentän yhteinen katsomo.
  • Raviradalla ajettiin speedwayajoja 1970-luvulle saakka

Keskuskenttä

Pääartikkeli: Joensuun keskuskenttä
  • Keskuskenttä valmistui 1934. Sille vaihtoehtoisia paikkoja oli mm. Hasanniemi ja Ilosaari. Ravirata oli valmistunut aikaisemmin.
  • Kenttä sai ensimmäisen kestopinnoitteen vuoden 1972 Kalevan kisoihin, samalla valmistuivat kenttää ympäröivät pengerkatsomot.
  • Vuoden 1972 Kalevan kisat ovat Mehtimäen kaikkien aikojen suurin tapahtuma, kolmena päivänä paikalla oli yhteensä 30 500 maksanutta katsojaa.
  • Keskusurheilukentän viimeinen peruskorjaus valmistui 2021.
  • Keskusurheilukentän 1940-luvulla valmistunut vanha katsomo purettiin elokuussa 2001, tilalle rakennettiin väliaikainen katsomo. Kesällä 2013 kenttä sai pysyvän pääkatsomon.[11][12]

Takakenttä eli pesäpallostadion

  • Takakenttä oli 2000-luvun alkuun asti talvisin luistinratana. Pikaluisteluratana ja jääpallo-otteluiden (JoPS, JMP, Champion) paikkana se oli 1980-luvun alkuun saakka. Tammikuussa 1975 Suomi ja Neuvostoliitto pelasivat 21-vuotiaiden nuorten jääpallomaaottelun takakentällä[13].
  • Pesäpallostadion sai hiekkatekonurmen JoMan noustua superpesikseen 2004. Kentän katsomoja remontoitiin 2010, samalla kenttä sai sponsorinsa mukaan nimen Telekarelia Areena; nimen käytöstä sovittiin viideksi vuodeksi.[14] Katsomoja lisättiin vuonna 2013. Syksyllä 2017 katsomot purettiin, ympäröivää metsää kaadettiin ja kenttä rakennettiin uudelleen nykyaikaiseksi pesäpallostadioksi katettuine katsomoineen. Uusi stadion avattiin kesäkuussa 2018.

Jäähalli, tekojää

Pääartikkeli: Mehtimäen jäähalli
  • Jääkiekon sarjaottelut siirtyivät Pötkältä Mehtimäelle 1961[15].
  • Tekojääkenttä valmistui 1967. Tekojäällä pelattiin Joensuun Kiekko-Poikien, nykyisin Jokipoikien, kotiottelut jäähallin valmistumiseen 1982 asti. Tekojää jäi Areenan työmaan alle 2002.
  • Jäähalli valmistui 1982.[16] Harjoitusjäähalli valmistui 2002.
  • Toinen harjoitusjäähalli valmistuu 2018.

Uimahalli

Pääartikkeli: Virkistysuimala Vesikko
  • Uimahalli valmistui toukokuussa 1970, Vesikko-nimen se sai laajennuksen valmistuttua 1996.
  • Joensuun Urheilusukeltajien uppopallon pelaajat saavuttivat epävirallisen Suomen mestaruuden viidesti peräkkäin 1972-1976.[17].
  • Vesikossa on kuntosali ja voimistelutilat.

Areena

 
Areena on suosittu suurtapahtumien pitopaikka.
Pääartikkeli: Joensuu-areena
  • Joensuu-areena valmistui helmikuussa 2004. Areena työnimi oli Miilu. Valmistuminen viivästyi mm. kosteusongelmien takia.

Muuta

  • Louhelan kansakoulu valmistui vuonna 1965, ja sitä laajennettiin useaan kertaan. Kouluna se lopetti toimintansa 1992, jonka jälkeen tiloja alettiin saneerata ja laajentaa Tiedepuiston tarpeisiin.
  • vuonna 1973 valmistunut vapaa-aikatalo eli kaarihalli purettiin 2004.
  • Ensimmäinen pressukatteinen curlinghalli oli valmistunut raviradan pysäköintialueelle 1987.
  • Latsi-nimellä tunnettiin hiekkakenttä keskuskentän vieressä, nykyisin Vesikon pysäköintipaikka; se oli kesällä erityisesti jalkapalloilijoiden käytössä.
  • Tivolikenttä-nimen alue sai sen jälkeen, kun kiertävät tivolit alkoivat käyttää sitä. Se muutettiin pysäköintialueeksi 2003, josta lähtien tivolipaikkana on ollut Louhelankenttä tai Laulurinne.
  • 150-paikkainen pysäköintitalo valmistui Tiedepuiston viereen joulukuussa 2005.
  • Lähtelän lastenkoti purettiin jäähallin ja raviradan välistä 2000-luvulla.
  • Lea-koulun (Louhelan esi- ja alkeisopetuskoulun) talossa (jäähallin takana) toimiva Mehtimäen päiväkoti lopetettiin 1990-luvulla, tilalle tuli Itä-Suomen koulu. Normaalikoulun ala-asteen 1. ja 2. luokka toimivat rakennuksessa maaliskuuhun 2007 asti, jolloin luokat siirtyivät Länsikadun kouluun. Syksyllä 2008 Joensuun seudun kansalaisopisto siirtyi väliaikaisesti entisiin Lea-koulun tiloihin. Myös päiväkotitoiminta palasi rakennukseen 2008.
  • Länsikadun varrella oli Naskalin lasten päiväkerhotalo. Nyt paikalla on Naskalin puisto eli Vekarapuisto.
  • Retkiluistelurata avattiin Pyhäselän jäälle venesataman edustalle helmikuussa 2007, ja on ollut avoinna hyvinä jäätalvina.
  • Toukokuussa juostavan Joensuu Runin lähtö ja maali ovat keskuskentällä.
  • Joensuun lyseon uudisrakennusta suunniteltiin 1960-70-lukujen taitteessa Mehtimäen kupeeseen Sen piirustukset olivat jo valmiit. Tontin sai kuitenkin Joensuun korkeakoulu, sittemmin yliopisto.[18] Lyseon lukio on toiminut vuodesta 2021 Tiedepuistossa.
  • Kaupunki myi keilahallin eli Liikuntakeitaan yrittäjä Rauno Biesille 2009.[19]

Viime vuosien ja tulevaisuuden hankkeitaMuokkaa

 
Laulurinteen ladut aivan Mehtimäen tuntumassa ovat talvisin joensuulaisten suosiossa.
  • Laulurinteen taakse on ehdotettu suurta matkailukeskusta ja kylpylää..[20]
  • Siilaisen tenniskentät on siirretty Mehtimäelle 2010[21]
  • Ravirata sai elokuussa 2007 valaistuksen, jonka ansiosta radan käyttökausi jatkuu entistä pitemmälle syksyyn.
  • Raviradan yhteyteen valmistui vuonna 2010 kaupungin eläinklinikka.[22]
  • Kaavamuutoshankkeesta, jonka mukaan Yliopistokatu katkaistaisiin Varpusentien kohdalta ja urheilupaikkoja muutetaan, luovuttiin 2009.
  • Skeittipaikan tilalle rakennettiin 2009 Areenan huoltorakennus.
  • Mehtimäen alueen ja yliopiston kampusalueen asemakaavasta päätettiin kaupunginvaltuustossa toukokuussa 2009.[23]
  • Laulurinteelle tehtiin talvella 2007-2008 ensimmäisen kerran tykkilumilatu.
  • Vesikon (Kenttämiehentien) ja jäähallin (Lähteläntien) pysäköintipaikat päällystettiin marraskuussa 2011. Kenttämiehentien pysäköintialue muuttui maksulliseksi.[24]
  • Keskuskentälle rakennettiin uusi pääkatsomo 2013. Katsomon rakennutti Joensuun Katajan yleisurheilun tukisäätiö. Uuden katsomon korkeus on 15 metriä ja leveys 56 metriä, istumapaikkoja on 1532. Suunnittelija on Markku Korjonen.[12]

[25] [11][26]

LähteitäMuokkaa

  1. Maailman hienon pesäpallostadion on nyt Bolt Stadion! 26.4.2022. joensuunmaila.fi: Joensuun Maila. Viitattu 4.5.2022.
  2. Joensuun kaupunginhallituksen pöytäkirja 12.2.2007
  3. Pallot hyvin uunissa. Karjalainen, 1.6.2011, s. 19.
  4. Mehtimäelle jalkapallonurmi. Karjalainen, 21.3.2012, s. 20.
  5. Yle Pohjois-Karjalan radio 21.10.2010[vanhentunut linkki]
  6. Pallot hyvin uunissa. Karjalainen, 1.6.2011, s. 19.
  7. Golf ja tennis löivät kättä - uusi halli avataan lauantaina Karjalainen. 6.4.2013. Arkistoitu 10.4.2013. Viitattu 26.4.2013.
  8. Hevosurheilu, 1981, nro 56.
  9. Joensuun raviradan historiaa. Viitattu 14.2.2013.
  10. Karjalainen 11.4.2001 Aimo Salonen: Hulppea olympiavuosi 1924 pienessä Joensuun kaupungissa
  11. a b Joensuun keskuskentälle tehdään uusi katettu katsomo Karjalainen. 23.2.2012. Viitattu 24.2.2012. [vanhentunut linkki]
  12. a b Keskuskentän katsomo valmistumassa - kuvagalleria Karjalainen. 1.2.2013. Viitattu 9.2.2013. [vanhentunut linkki]
  13. Karjalainen 23.12.2008[vanhentunut linkki]
  14. Karjalainen 10.5.2010
  15. Elsinen, Pertti: Joensuun historia VI, s. 244
  16. Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003. Joensuu 2004. s. 92
  17. Elsinen, Pertti: Joensuun historia VI, s. 245
  18. Rehtori Aulis Tynkkynen sanomalehti Karjalaisen haastattelussa 15.8.2008 karjalainen.fi. Arkistoitu 28.5.2010. Viitattu 17.8.2008.
  19. Ylen Pohjois-Karjalan radion uutiset 8.12.2009[vanhentunut linkki]
  20. Karjalainen 22.11.2006[vanhentunut linkki]
  21. Joensuun kaupunki: Mehtimäen tekonurmikentän rakentaminen alkaa puiden kaadolla Joensuun kaupungin tiedote. 5.9..2012. Arkistoitu 24.10.2012. Viitattu 8.9.2012.
  22. Joensuun klinikasta tulee eläinhoidon keskus Yle Pohjois-Karjalan radio. 14.8.2010. Viitattu 3.10.2010. [vanhentunut linkki]
  23. Joensuun kaupunginvaltuuston pöytäkirja 25.5.2009[vanhentunut linkki]
  24. Joensuun kaupunki 17.11.2011 (Arkistoitu – Internet Archive)
  25. Karjalainen, Joensuun Eliittikisat -ilmoitusliite 6.6.2013 s. 4
  26. Mehtimäelle jalkapallonurmi. Karjalainen, 21.3.2012, s. 20.
  27. Isompi halli edelleen mahdollinen. Islon liikuntahalli halutaan laajentaa oppilaitosten ja urheiluseurojen käyttöön. Karjalainen, 5.4.2013, s. 17.