Max Kretzer
Max Kretzer (7. kesäkuuta 1854 Posen – 15. heinäkuuta 1941 Berliini, Saksa[1]) oli saksalainen romaanikirjailija, joka on kehittänyt itseään autodidaktina ja kohosi työläistaustasta suurkaupungin yhteiskuntaolojen kuvaajaksi. Hän onnistuu usein sosiaalisen joukkokuvauksen alalla. Hänen lukuisista romaaneistaan ja novelleistaan ovat merkittävimpiä Die Betrogenen (1882) ja Die Verkommenen (1883). Meister Timpe (1888) sekä Das Gesicht Christi (1897), uskonnollis-symbolistinen ja sosialistinen romaani, ehkä voimakkainta, mitä Kretzer on kirjoittanut.[2]
| Max Kretzer | |
|---|---|
 Max Kretzer vuonna 1897. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. kesäkuuta 1854 Posen |
| Kuollut | 15. heinäkuuta 1941 (87 vuotta) Berliini, Saksa |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | saksa |
| Tyylilajit | romaani |
| Aiheet | antisemitismi, nationalismi |
| Pääteokset |
Die Betrogenen (1882) Die Verkommenen (1883) Meister Timpe (1888) Das Gesicht Christi (1897) |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Myöhempinä vuosina hänen tuotannossaan näkyy antisemitismi ja nationalismi, ja hän kannatti vuodesta 1933 alkaen kansallissosialistista hallintoa.[1]
Suomennetut teokset muokkaa
- Vuorisaarna: romaani nykyajalta 1–2. (Die Bergpredigt). Suomentanut Maila Talvio. Helsinki: Otava, 1897.
- Aatetoverit: sosiaalinen romaani. Suomentanut Lauri Soini. Hämeenlinna: Karisto, 1909.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kretzer, Max Deutsche Biographie. Viitattu 28.6.2020. (saksaksi)
- ↑ Tietosanakirja osa 4, palsta 1 559. Kretzer, Max. Tietosanakirja Osakeyhtiö, 1911. Teos Runeberg-projektissa (viitattu 28.6.2020).
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Max Kretzer Wikimedia Commonsissa
