Mauritz Ferdinand von Kothen

suomalainen kenraalimajuri, vapaaherra ja valtiopäivämies

Mauritz Ferdinand von Kothen (17. kesäkuuta 1811 Lokalahti23. toukokuuta 1875 Janakkala) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraalimajuri, vapaaherra ja valtiopäivämies.[1]

Mauritz Ferdinand von Kothenin vanhemmat olivat senaattori, vapaaherra Gustaf von Kothen ja Johanna Agneta Tollet. Hänen ensimmäinen puolisonsa vuodesta 1842 oli kreivitär Amalia Magdalena Piper, toinen vuodesta 1857 vapaaherratar Anna Gustafva Fredrika Emilia Wrede af Elimä ja kolmas vuodesta 1866 Valborg Forsblom. Von Kothenin ja Piperin pojasta Gustaf Axel von Kothenista tuli kenraalimajuri, samoin kuin hänen veljistään Casimir von Kothenista ja Gustaf von Kothenista. Von Kothenin ja Forsblomin pojasta Axelista tuli sen sijaan säveltäjä ja hänen ja Wrede af Elimän pojasta Emil Fabian Mauritz von Kothenista tilanomistaja ja virkamies.[1]

Mauritz Ferdinand von Kothen tuli oppilaaksi Haminan kadettikouluun 1825 ja määrättiin sieltä valmistuttuaan vänrikkinä Henkivartioväen Suomen tarkk’ampujapataljoonaan 1830. Hän osallistui Marraskuun kansannousun kukistamiseen 1831–1832 ja ylennettiin aliluutnantiksi 1832 ja luutnantiksi 1833. Von Kothen määrättiin Henkivartioväen Moskovan rykmenttiin 1835 ja ylennettiin alikapteeniksi 1841, kapteeniksi 1844 ja everstiluutnantiksi 1845, siirrettynä samana vuonna 8. suomenmaalaiseen linjapataljoonaan. Hänet määrättiin 2. suomenmaalaisen linjapataljoonan komentajaksi 1848, ylennettiin everstiksi 1852 ja siirrettiin 1855 ensin 3. suomenmaalaisen linjapataljoonan komentajaksi ja sitten yhdistetyn 3. ja 4. suomenmaalaisen linjapataljoonan komentajaksi. 1. suomenmaalaisen linjapataljoonan komentajaksi hän tuli 1857 ja Haminan kaupungin paikallispäälliköksi armeijan jalkaväessä 1863. Eron sotapalveluksesta von Kothen sai kenraalimajurina kesäkuussa 1872. Hän edusti aatelissäädyssä sukuaan valtiopäivillä 1863–1864.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Mauritz Ferdinand von Kothen Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 29.2.2020.