Mattopyton

Mattopyton (Morelia spilota) on suurikokoinen pytonkäärme Australian ja Uuden-Guinean seudulta. Lajiin kuuluu kuusi tunnettua alalajia.

Mattopyton
MoreliaSpilota.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Käärmeet Serpentes
Heimo: Pytonkäärmeet Pythonidae
Suku: Puupytonit Morelia
Laji: spilota
Kaksiosainen nimi

Morelia spilota
(Lacépède, 1804)[2]

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Mattopyton Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mattopyton Commonsissa

KuvausMuokkaa

Aikuinen mattopyton kasvaa noin 2–4 metrin mittaiseksi ja painaa 15 kilogrammaa. Naaraat kasvavat yleensä koiraita suuremmiksi. Pisin vahvistettu mittaustulos on Irlannissa vankeudessa elänyt yksilö, joka oli 396 cm pitkä. Eri alalajit kasvavat eri kokoisiksi; M. spilota mcdowelli on suurin ja M. spilota variegata pienin. Mattopyton on hoikkarakenteinen ja sillä on kolmiomainen pää. Käärmeen väritys vaihtelee tummanvihreästä mustaan, keltaisilla tai valkoisilla kuvioilla joissa voi olla tumma reunus. Kuviointi muistuttaa vinoneliöitä, mistä johtuu yksi lajin nimistä, timanttipyton. Väreissä ja kuvioissa on suuria alalajikohtaisia eroja. Silmät ovat pään kokoon nähden normaalikokoiset ja pupilli on pystysuora. Ylähuulessa on lämpöä aistivia kuoppia.lähde?

Levinneisyys ja elinympäristöMuokkaa

Mattopytonia esiintyy Australian mantereella kaikkialla paitsi aavikolla. Lajia tavataan paljon lounaisosien metsissä. Uuden-Guinean saarella esiintyy myös joitakin alalajeja. Pyton menestyy lämpimissä ja kuivissa metsissä sekä heinikoissa.lähde?

ElintavatMuokkaa

Mattopyton kiipeilee puissa ja väijyy usein saalistaan puunoksalle kiertyneenä.lähde?

RavintoMuokkaa

Mattopyton syö jyrsijöitä, lintuja, lepakoita ja liskoja. Se vaanii saalistaan puussa tai maassa ja tappaa saaliinsa kuristamalla. Käärme on usein elinalueensa suurin petoeläin. Se saalistaa pääasiassa öisin.lähde?

AlalajitMuokkaa

Morelia spilota jakaantuu seuraaviin kuuteen vahvistettuun alalajiin:[2]

Alalaji Nimeäjä Yleisnimi Levinneisyys
Morelia spilota cheynei Wells & Wellington, 1984 Viidakkomattopyton Koillis-Queensland
Morelia spilota harrisoni Hoser, 2000 Uusi-Guinea
Morelia spilota mcdowelli Wells & Wellington, 1984 Cape Yorkin niemimaalta Queenslandin kautta Uuden Etelä-Walesin pohjoisosiin
Morelia spilota metcalfei Wells & Wellington, 1985 Etelä-Queenslandista Uuteen Etelä-Walesiin, Victoriaan ja Etelä-Australiaan
Morelia spilota spilota (Lacépède, 1804) Timanttipyton Uuden Etelä-Walesin rannikkoseudut
Morelia spilota variegata Gray, 1842 Pohjois-Australia

LähteetMuokkaa

  • Lahti, S., Heikkilä, M. & Viitanen, J. (toim.): Zoo Suuri eläinkirja Osa 5: Kalat, sammakkoeläimet, matelijat. WSOY, 1980. ISBN 951-0-08250-3.
  • Integrated Taxonomic Information System: Morelia spilota itis.gov. Viitattu 29.11.2012. (englanniksi)
  • McDiarmid R. W., Campbell J. A., Touré T.: Snake Species of the World: A Taxonomic and Geographic Reference, vol. 1, s. 511. Herpetologists' League, 1999. ISBN 1-893777-01-4. (englanniksi)
  • Stewart Macdonald: Carpet python (Morelia spilota) Australian Reptile Online Database. Viitattu 29.11.2012. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. Tallowin, O., Parker, F., O'Shea, M., Vanderduys, E., Wilson, S., Shea, G. & Hobson, R.: Morelia spilota IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021.1. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.5.2021. (englanniksi)
  2. a b Uetz, Peter & Freed, Paul & Hošek, Jiří (toim.): Morelia spilota The Reptile Database. Reptarium. Viitattu 17.5.2021. (englanniksi)