Avaa päävalikko

Laajavuoren hyppyrimäet on viiden muovitetun hyppyrimäen muodostama mäkihyppystadion Jyväskylän Laajavuorella.

Laajavuoren hyppyrimäet
Matti Nykäsen mäki (vas.), Matti Pullin mäki (oik.)
Matti Nykäsen mäki (vas.), Matti Pullin mäki (oik.)
Sijainti
Paikkakunta Suomen lippu Jyväskylä, Suomi
Koordinaatit 62°15′36″N, 25°41′11″E
Avattu 1965
Remontoitu 1974, 1980, 1984, 1993, 2007, 2013–2016
Muut mäet Iines K25 HS27,
Veljenpojat K15 HS17
Seura Jyväskylän Hiihtoseura
Matti Nykäsen mäki
K-piste 100 metriä
Mäkikoko 108 metriä
Mäkiennätys 110,0 metriä
Suomen lippu Kimmo Yliriesto
(2007)
Kesämäkiennätys 106,5 metriä
Etelä-Korean lippu Park Je-un
(5.8.2018)
Naisten kesämäkiennätys 87,0 metriä
Suomen lippu Susanna Forsström
(5.8.2018)
Avattu 1965
Remontoitu 1984, 1993, 2007, 2015
Muovitus Kyllä
Keulan kulma 12,2°
Alastulorinteen kulma 37,5°
Matti Pullin mäki
K-piste 64 metriä
Mäkikoko 68 metriä
Mäkiennätys 69,5 metriä
Suomen lippu Eetu Meriläinen
(11.2.2017)
Naisten mäkiennätys 67,0 metriä
Suomen lippu Julia Kykkänen
(24.3.2013)
Avattu 1974
Remontoitu 1993, 2013, 2014
Muovitus Kyllä
Aku
K-piste 40 metriä
Mäkikoko 42 metriä
Mäkiennätys 42,0 metriä
Suomen lippu Tuomas Kinnunen
Suomen lippu Arsi Tietäväinen
(11.2.2017)
Naisten mäkiennätys 36,5 metriä
Suomen lippu Elli Seppänen
(10.2.2018)
Avattu 1965
Remontoitu 1980, 2013, 2015–2016
Muovitus Kyllä

Suurin hyppyrimäki on Matti Nykäsen mäki (aikaisemmalta nimeltään Laajavuoren hyppyrimäki), joka on vuonna 1965 rakennettu suurmäki. Se on nimetty mäkihyppääjä Matti Nykäsen mukaan. Suurmäen torni on Harjun vesitornin ohella Jyväskylän maamerkkejä. Siellä on kilpailtu lukuisia SM- ja kansainvälisen tason mäkihyppykilpailuja. Viimeisimmät miesten normaalimäen SM-kilpailut järjestettiin Laajavuoressa vuosina 2008, 2013 ja 2019. Myös naisten SM-kilpailut järjestettiin pienemmästä Matti Pullin mäestä vuonna 2013.

Mäkiurheilun suuri suosio ja valtakunnallisten mäkikeskusten kehittäminen johti aikanaan suurmäen rakentamiseen. Laajavuori on yksi Suomen kuudesta mäkikeskuksesta.[1]

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

1930-luvulta lähtien Jyväskylässä hypättiin mäkeä Taulumäen 50-metrisestä hyppyrimäestä.[2] Laajavuoren talviurheilukeskuksen rakentaminen aloitettiin 1960-luvun alussa.[3] Laajavuoren 90 metrin suurmäki valmistui 1965. Rakentamisessa oli ollut kuitenkin ongelmia. Alastulorinne oli rakennettu liian hienosta maa-aineksesta, joka ei kelvannut tie- ja vesirakennushallitukselle tien rakentamiseen. Hieno maa-aines aiheutti alastulorinteen liejuuntumisen ja aines valui sulamisvesien mukana mäkimonttuun ja Vuorilampeen. Hyppyrimäki oli myös melko hurja ja kokematon hyppääjä kuoli siinä heti vuonna 1966.[4]

Pujottelurinteen hiihtohissi mahdollisti useiden hyppyjen hyppäämisen samana päivänä, kun monissa muissa hyppyrimäissä ylös hyppytorniin piti kävellä. Uuden hyppyrimäen rakentamisen jälkeen Taulumäki toimi enää harjoittelupaikkana, mutta se purettiin jo seuraavana vuonna.[5] Purkamisen takia kunnon harjoitusmäkeä ei enää ollut ja se vähensi myös uuden suurmäen käyttöastetta, koska vain rohkeimmat uskalsivat harjoitella suoraan suurmäessä. Laajavuoressa ollut hyppyominaisuuksiltaan huono K30-mäki ei pystynyt korvaamaan Taulumäkeä. Tilalle tuli Aittovuoreen rakennettu hyppyrimäki, mutta sekin osoittautui kehnoksi. Lopulta harjoittelumahdollisuuksia parantanut keskisuuri K60-mäki tuli kaupunginvaltuuston päätöksellä Laajavuoreen vuonna 1974.[4][5]

 
Kuva vauhtimäestä.

Vuonna 1980 Laajavuoreen rakennettiin uusi 30 metrin pienmäki ja vuonna 1984 suurmäen kahvioon tehtiin laajennus[4]. Vuonna 1988 Laajavuoren hyppyrimäen nimi muutettiin, kun jyväskyläläinen mäkihyppääjä Matti Nykänen oli juuri menestynyt Calgaryn olympialaisissa, minkä kunniaksi suurmäki sai silloin nimen Matti Nykäsen mäki. Mäki korjattiin 1990-luvun alussa.[6] Aiemmin ainoastaan talvikäytössä ollut mäki sai muovituksen vuonna 1993, minkä jälkeen siinä saattoi hypätä myös kesäisin.[5] Alkutaivalten jälkeen mäet ovat muuttuneet ja uusia on rakennettiin siten, että 2000-luvun taitteessa käytössä oli viisi hyppyriä, joista neljä olivat K100, K64, K35, K20.[2] Näistä liikuntapalvelukeskuksen hoidossa ovat kaksi suurinta mäkeä, kun taas kolme oli harrastajien rakentamia.[7]

Hyppyrit alkoivat kuitenkin mennä huonoon kuntoon. Aiemmin suosittu suurmäki kahvioineen rapistui ja suljettiin. Aiemmin hyppyrimäen näköalatasanteelle jonotettiin katsomaan Laajavuoren hienoja maisemia, mikä ei enää ollut mahdollista.[4] Hyppyrimäen rapistumisen takia sen kesäkäyttö kiellettiin turvallisuussyistä ja kesäkäyttöä varten ollut vauhdinottolatu poistettiin. Talvisin hyppyrimäen kunto oli edelleen tyydyttävä. Pienemmästä hyppyrimäestä sai hypätä edelleen myös kesäisin.[7] Niinpä suurmäelle harkittiin erilaisia toimenpiteitä. Mäkihypyn kannalta pahimpia vaihtoehtoja olivat hyppyrimäen purkaminen tai museointi. Muina vaihtoehtoina olivat hyppyrimäen kunnostus joko talvikäyttöön tai sekä talvi- että kesäkäyttöön. Peruskorjauksen vaihtoehtoina olivat korjaus asteittain tai kerralla.[6] Kaupunginvaltuusto mietti myös hyppyrimäen myymistä ulkopuoliselle taholle. Lopulta valtuusto kuitenkin päätti hyppyrimäen kunnostuksen puolesta. Niinpä vuonna 2007 hyppytornin ulkoseinien betonirakenteet korjattiin sekä ikkunaelementit ja ulko-ovet uusittiin kaupungin myöntämällä 50 000 euron määrärahalla.lähde?

Vuonna 2013 remontoitiin Matti Pullin mäen vauhtimäki ja seuraavana kesänä vaihdettiin alastulorinteen muovitus.[8][9] Myös pikkumäet remontoitiin kesällä 2013.[10][11] Kesällä 2015 Matti Nykäsen mäen vauhtimäen betonin päälliset rakenteet uusittiin sekä Veljenpojat- ja Iines-mäkien alastulorinteisiin asennettiin muovitukset.[12][13][14][15][16] Aku-mäen alastulorinteeseen asennettiin muovitus kesällä 2016, myös alastulorinteen profiilia muokattiin kumpanakin kesänä.[17][18][19][20]

Mäkiennätyksen kehittyminen Matti Nykäsen mäessäMuokkaa

Mäkiennätyksen 110,0 metriä on hypännyt Kimmo Yliriesto vuonna 2007. Tosin vuoden 2008 SM-kilpailussa Kalle Keituri hyppäsi 112 metriä, mutta kaatui hyppynsä. Vuonna 2011 kesä SM-kilpailussa Janne Ryynänen hyppäsi 115 metriä, mutta kaatui hyppynsä, hyppy oli todennäköisesti pidempikin, mutta hyppyrimäessä oli mittaustaulukko vain 115 metriin asti.[21]

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
21.–23.2.
1969
  Topi Mattila 87,5 m SM-kilpailut 1969
91,5 m
22.1.1978   Pentti Kokkonen 93,5 m SM-kilpailut 1978
  Kari Ylianttila 95,5 m
30.1.1983   Matti Nykänen 102,0 m SM-kilpailut 1983 K90-mäen mäkiennätys
2000   Jani Soininen 109,0 m
2007   Kimmo Yliriesto 110,0 m
2008   Kalle Keituri 112,0 m SM-kilpailut 2008 Kaatunut
2011   Janne Ryynänen 115,0 m Kesä SM-kilpailut 2011

Mäkiennätyksen kehittyminen Matti Pullin mäessäMuokkaa

MiehetMuokkaa

Mäkiennätyksen 69,5 metriä on hypännyt Eetu Meriläinen.[22][23]

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
2.3.2003   Antti Horttanainen 37,5 m Hopeasompa 2003 [24]
  Visa Siekkinen 42,0 m
  Ville Virrankari 52,5 m
  Niilo Salo 57,0 m
  Ville Larinto 59,5 m
  Anssi Ylipulli 62,5 m
  Lauri Asikainen 63,0 m
  Mikko Mäkitalo 65,0 m
  Emppu Karhu 66,5 m
  Mikko Mäkitalo 68,0 m
28.2.2015   Markus Virrantalo Lidl Cup [25]
  Juha Miettinen 68,5 m Veteraani Cup [26]
11.2.2017   Eetu Meriläinen 69,5 m Lidl Cup [27]

NaisetMuokkaa

Naisten mäkiennätyksen 67,0 metriä on hypännyt Julia Kykkänen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
24.3.2013   Sanni Tuomisto 50,0 m SM-kilpailut 2013 [28]
  Tanja Kaverinen 56,0 m
  Julia Kykkänen 67,0 m

Mäkiennätyksen kehittyminen Aku-mäessäMuokkaa

MiehetMuokkaa

Mäkiennätyksen 42,0 metriä ovat hypänneet Tuomas Kinnunen ja Arsi Tietäväinen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
28.2.2015   Tuomas Kinnunen 36,0 m Lidl Cup [29]
12.3.2016   Veeti Suontama 36,5 m [30]
  Samuli Kankaanpää 38,0 m
11.2.2017   Paavo Kilpeläinen 38,5 m [31]
  Arsi Tietäväinen 41,0 m
  Tuomas Kinnunen 42,0 m
  Arsi Tietäväinen
  Tuomas Kinnunen

NaisetMuokkaa

Naisten mäkiennätyksen 36,5 metriä on hypännyt Elli Seppänen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
12.3.2016   Vilma Meis 27,5 m Lidl Cup [32]
  Pinja Koivisto 29,0 m
  Emilia Sorvisto 31,0 m
31,5 m
11.2.2017   Selina Kähkönen 33,5 m [33]
  Vilma Meis
  Pinja Koivisto 35,0 m
35,5 m
10.2.2018   Elli Seppänen 36,5 m Nuoriso Cup [34]

Mäkiennätyksen kehittyminen Iines-mäessäMuokkaa

MiehetMuokkaa

Mäkiennätyksen 28,0 metriä on hypännyt Tuomas Kinnunen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
2.3.2003   Sauli Hokka 9,5 m Hopeasompa 2003 [35]
  Ville Ahonen 13,5 m
  Waltteri Wikström 15,0 m
  Joni Koskinen
  Asko Santero 15,5 m
  Siim-Tanel Sammelselg 16,0 m K17-mäen mäkiennätys
  Eric Savolainen
  Eric Savolainen
28.2.2015   Ville Löfgren 21,0 m Lidl Cup [36]
  Joonas Koskinen 22,0 m
  Eelis Meriläinen 24,0 m
  Tomi Viljanen
  Samuli Kankaanpää
  Paavo Kilpeläinen
  Erno Tietäväinen
  Tomi Viljanen
  Samuli Kankaanpää
12.3.2016   Tomi Viljanen 24,5 m [37]
  Tuomas Kinnunen 28,0 m

NaisetMuokkaa

Naisten mäkiennätyksen 26,0 metriä on hypännyt Alva Thors.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
2.3.2003   Julia Kykkänen 13,5 m Hopeasompa 2003 [35][38]
14,0 m K17-mäen mäkiennätys
28.2.2015   Anna-Maija Oinas 21,5 m Lidl Cup
  Vilma Meis
  Emilia Sorvisto 22,0 m
23,0 m  
12.3.2016   Elli Seppänen Kaksi kertaa[39]
11.2.2017   Alva Thors 26,0 m [40]

VeljenpojatMuokkaa

Hyppyrimäen K-piste on 15 metrissä ja HS-piste 17 metrissä, alastulorinteessä on muovitus.

Mäkiennätyksen 13,0 metriä on hypännyt Andreas Helanne 10. helmikuuta 2018 Nuoriso Cupissa.[41] Naisten mäkiennätyksen 13,0 metriä on hypännyt Josefina Kankaanpää 10. helmikuuta 2018 Nuoriso Cupissa.[42]

Mäkien merkitysMuokkaa

Matti Nykäsen mäkeä pidetään yhtenä Jyväskylän maamerkkinä. Valaistuna se näkyy pitkän matkan päähän. Siitä on myös ponnistanut maailmalle monia huippunimiä. Matti Nykäsen lisäksi ryhmään kuuluvat muun muassa Jani Soininen, Samppa Lajunen ja Risto Jussilainen.[6] Mäkihyppy ja yhdistetty ovatkin mitaleilla mitattuna Jyväskylän menestyksekkäimpiä urheilulajeja.lähde?

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. http://www.ksml.fi/uutiset/urheilu/hyppyrim%C3%A4kien-luvattu-maa/64175
  2. a b Taulumäen hyppyrimäki skisprungschanzen.com. Viitattu 24.3.2016. (englanniksi)
  3. Arslanbayrak, Pamela: Pohjois-Päijänteen kansallinen kaupunkipuisto – Esiselvitys (pdf) jkl.fi. 22.1.2008.
  4. a b c d Kannas, Anssi: Pannukerholaisia, vapaalaskijoita ja hiihdonopettajia (pdf) Jyväskylän yliopisto. Viitattu 2.10.2012.
  5. a b c Haloo, minä täällä! - Nuorisokulttuuri 1960–1979 .jkl.fi.
  6. a b c Hasanen, Elina: Nykäsen mäestä palautetta helmikuun loppuun saakka Jyväskylä lehti. 1.2.2006. Jyväskylän kaupunki.
  7. a b Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelukeskuksen Liikuntapaikkaverkkoselvitys (pdf) Jyväskylän kaupunki.
  8. Moilasen Orvo viestitti upeita terveisiä Kesarin (K64) työmaalta Jyväskylästä 26.10.2013. Jyväskylän Hiihtoseuran mäkijaosto – Facebook.
  9. Hyviä uutisia Laajavuoresta - Kesarin remontti on valmis! 5.5.2014. Jyväskylän Hiihtoseuran mäkijaosto – Facebook.
  10. Jyväskylän pikkumäkien (K5, K15, K25 sekä K45) muovitus on etenemässä 6.7.2013. Jyväskylän Hiihtoseuran mäkijaosto – Facebook.
  11. Hopeasompa kilpailut 2003 2003. Kainuun Hiihtoseura.
  12. Jyväskylässä ison mäen eli Betonin remontti etenee mukavalla tavalla 22.7.2015. Jyväskylän Hiihtoseuran mäkijaosto – Facebook. Viitattu 7.3.2019.
  13. Pikkumäkien muovitus etenee Jyväskylässä (K15 sekä K25) 2.9.2015. Jyväskylän Hiihtoseuran mäkijaosto – Facebook. Viitattu 7.3.2019.
  14. Jyväskylän pikkumäkien muovitus loppusuoralla! 6.10.2015. Jyväskylän Hiihtoseuran mäkijaosto – Facebook. Viitattu 7.3.2019.
  15. Tässä hypätään remontoidun Betonin ensimmäinen hyppy! 9.1.2016. Jyväskylän Hiihtoseuran mäkijaosto – Facebook. Viitattu 7.3.2019.
  16. Vuorela, Arvo: Matti Nykäsen suurmäki 50 vuotta – 70-vuotias seura kunnosti ränsistyneen mäen yle.fi. 13.1.2016. Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2019.
  17. Muovitusprojektit jatkuvat Jyväskylässä 9.6.2016. Jyväskylän Hiihtoseuran mäkijaosto – Facebook. Viitattu 7.3.2019.
  18. Jyväskylän K40-mäen eli Akun muovitusurakka jatkuu 28.6.2016. Jyväskylän Hiihtoseuran mäkijaosto – Facebook. Viitattu 7.3.2019.
  19. Jyväskylässä K45-mäen muovitus etenee suunnitellusti 21.8.2016. Jyväskylän Hiihtoseuran mäkijaosto – Facebook. Viitattu 7.3.2019.
  20. Akun eli Jyväskylän K40-mäen muovitus etenee upeasti! 28.8.2016. Jyväskylän Hiihtoseuran mäkijaosto – Facebook. Viitattu 7.3.2019.
  21. Matti Hautamäki ylivoimaiseen SM-kultaan 29.1.2008. MTV.fi.
  22. http://www.finnjumping.fi/wp-content/uploads/JKL_SM-Nuoret-erikoism%C3%A4ki.pdf
  23. http://www.finnjumping.fi/wp-content/uploads/JKL_SM-16-v-erikoism%C3%A4ki.pdf
  24. Hopeasompa 2003 - Lopputulokset erikoismäki K64, 14-vuotiaat (pdf) 2.3.2003. Jyväskylän Hiihtoseura.
  25. Lidl Cup, Jyväskylä (pdf) 28.2.2015. Jyväskylän Hiihtoseura.
  26. Lidl Cup, Jyväskylä (pdf) 28.2.2015. Jyväskylän Hiihtoseura.
  27. Lidl Cup, Jyväskylä 11.2.2017. Kilipa.com. Viitattu 13.2.2017.
  28. http://www.finnjumping.fi/wp-content/uploads/JKL_SM-naiset.pdf
  29. Lidl Cup, Jyväskylä (pdf) 28.2.2015. Jyväskylän Hiihtoseura.
  30. Lidl Cup, Jyväskylä (pdf) 12.3.2016. Suomen Hiihtoliitto. Viitattu 24.3.2016.
  31. Lidl Cup, Jyväskylä 11.2.2017. Kilipa.com. Viitattu 13.2.2017.
  32. Lidl Cup, Jyväskylä (pdf) 12.3.2016. Suomen Hiihtoliitto. Viitattu 24.3.2016.
  33. Lidl Cup, Jyväskylä 11.2.2017. Kilipa.com. Viitattu 13.2.2017.
  34. Jyväskylä: Nuorisocup – N14 10.2.2018. Kilipa.com. Viitattu 4.4.2018.
  35. a b Hopeasompa 2003 - Lopputulokset erikoismäki K17, 10-vuotiaat (pdf) 2.3.2003. Jyväskylän Hiihtoseura.
  36. Lidl Cup, Jyväskylä (pdf) 28.2.2015. Jyväskylän Hiihtoseura.
  37. Lidl Cup, Jyväskylä (pdf) 12.3.2016. Suomen Hiihtoliitto. Viitattu 24.3.2016.
  38. Lidl Cup, Jyväskylä (pdf) 28.2.2015. Jyväskylän Hiihtoseura.
  39. Lidl Cup, Jyväskylä (pdf) 12.3.2016. Suomen Hiihtoliitto. Viitattu 24.3.2016.
  40. Lidl Cup, Jyväskylä 11.2.2017. Kilipa.com. Viitattu 13.2.2017.
  41. Jyväskylä: Nuorisocup – M10 10.2.2018. Kilipa.com. Viitattu 4.4.2018.
  42. Jyväskylä: Nuorisocup – N10 10.2.2018. Kilipa.com. Viitattu 4.4.2018.