Matthias Gottlund (24. helmikuuta 1765 Pyhtää19. lokakuuta 1821 Juva) oli suomalainen pappi.[1]

Gottlund tuli ylioppilaaksi 1784, papiksi hänet vihittiin 1787. Hän oli Pyhtään kappalaisen apulainen 1787 ja toimi pappina Elimäellä, oli Ruotsinpyhtään kappalainen vuodesta 1789, varapastori 1796 ja Porvoon maaseurakunnan kappalainen vuodesta 1797. Gottlund oli Juvan kirkkoherra 1803–1821, rovastin arvonimen hän sai 1811.[2]

Valistusajan tapaan Gottlund harrasti yhteiskunnallisia ja talousasioita. Hän esitti käännettäväksi Raamatun suomeksi, mutta sitä ei hyväksytty, ja hän julkaisi Vanhan testamentin profeetalliset ja runolliset kirjat. Hän julkaisi Uuden testamentin apostoliset kirjeet nimellä Försök till en omarbetad finsk tolking af apostlarnes sädebref jemte anmärkningas öfver nu brukliga finska öfversättningen (1821, 2. p. 1901 nimellä Apostolein lähetyskirjeet). Hän oli vuoden 1817 virsikirjakomitean jäsen.[3]

Gottlundin vanhemmat olivat talollinen Tuomas (Tomas) Samulinpoika (Samuelsson) ja Liisa (Lisa) Kustavintytär (Gustafsdotter). Hänen puolisonsa vuodesta 1795 oli Ulriika Sofia Orraeus (k. 1849). Heidän poikansa oli kansanrunouden kerääjä K. A. Gottlund.[1][3]

LähteetMuokkaa

  1. a b Blomstedt, Kaarlo, ym. (toim.): Kansallinen elämäkerrasto, II osa: F–I, s. 232–234. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1929.
  2. Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Matias Gottlund. Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 29.10.2019)
  3. a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 93