Martti Urpalainen

suomalainen maratonjuoksija

Martti Aarne Urpalainen (15. elokuuta 1918 Miehikkälä17. kesäkuuta 2000 Miehikkälä)[1] oli suomalainen maratonjuoksija.[2][3] Urpalainen on ensimmäinen suomalainen, joka on voittanut yleisurheilun Pohjoismaiden mestaruuden. Hän voitti maratonilla Pohjoismaiden mestaruuden Tukholmassa vuonna 1949[4] ja SM-pronssia vuonna 1948. SM-maratonilla hän sijoittui lisäksi neljänneksi vuosina 1947 ja 1949 sekä kuudenneksi 1946.[5] Hän voitti loppuvuodesta 1949 Košicen maratonin.[6] Urpalaisen aika oli 2.33.45,6, jota paremmin aikaisemmin oli Kosicessa juossut vain Argentiinan Juan Carlos Zabala vuonna 1931. Urpalaisen ennätykseksi jäi maratonilla 2.32.18,0.[2] Vuonna 1949 Track & Field News -lehti noteerasi Martti Urpalaisen maailman parhaaksi vuoden 1949 maratonjuoksijaksi.[3][7]

Alkuvuosina Urpalainen osallistui seuransa Kilpi-osaston ja suojeluskunnan urheilutoimintaan juosten lyhyempiä 1500 m – 5000 m matkoja. Karjalan maratonille hän osallistui vuonna 1939. Siellä hän tapasi paljon suomalaisia huippu-urheilijoita, jotka vaikuttivat Urpalaisen tavoitteisiin.[3] Urpalaisella oli myöhemmin useita kansallisten kilpailujen voittoja, hän oli mm. kolme kertaa nopein Hirvelän piikillä. Piirimestari hän on ollut peninkulmalla kolmesti. Maratonin SM-kilpailuihin hän osallistui toistakymmentä kertaa. Urpalainen kilpaili myös suunnistuksessa. SM-kilpailujen viestissä hän on ollut viides ja on saavuttanut kaksi henkilökohtaista piirimestaruushopeaa.[2] Urpalainen jatkoi maratonuraansa vielä koko 1950-luvun. Kosicen maratonille hän osallistui vielä ollen sijalla 8.[3]

Urpalainen edusti Miehikkälän Vilkasta.[5] Urpalainen kuului Vilkkaan johtokuntaan yli 20 vuotta, joista neljä viimeistä puheenjohtajana. Kunnan urheilulautakunnassa hän oli yhdeksän vuotta ja piirin johtokunnassa vuosina 1968–1969. Urpalaiselle on myönnetty Suomen Urheilun hopeinen ansiomitali kullatuin ristein, SVUL:n hopeinen ansiomerkki ja piirin hopeinen ansiomerkki.[2] Urpalainen osallistui aktiivisesti suojeluskuntatoimintaan. Yli viisi vuotta sotatoimissa vei parhaat vuodet. Siviiliin päästyään hän oli jo 26-vuotias.[3]

Urpalaisen pojanpoika Jarkko Urpalainen on ollut hiihtosuunnistuksen Suomen mestari ja hiihtosuunnistusmaajoukkueen päävalmentaja. Veljenpoika Seppo Urpalainen on pelannut jääkiekon SM-liigassa HIFK:n joukkueessa. Veljen pojanpoika Lasse Urpalainen on tunnettu videopeliammattilaisena.[3]. Urpalainen oli ammatiltaan maanviljelijä ja hänen kotikuntansa oli Miehikkälä.

Lähteet muokkaa

  1. Kuolinilmoitus, Martti Aarne Urpalainen, Kymen Sanomat, 2000, No 172, sivu 4, julkaistu 23.6.2000
  2. a b c d Urheilumme Kasvot Osa 2, Urpalainen, Martti Aarne, sivu 945, vastaavat toimittajat Risto Rantala, Markku Siukonen, Seppo Tukiainen, Oy Scandia Kirjat Ab, Keuruu 1974
  3. a b c d e f Pekka Urpalainen, Martti Urpalaisen syntymästä 100 vuotta, Kaakonkulma, 2018, No 38, sivu 11, julkaistu 20.9.2018
  4. Hannus, Matti: Kultaiset kentät: Suomen yleisurheilun vuosisata, s. 224. WSOY, 1999. ISBN 951-0-23703-5.
  5. a b Martti Urpalainen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  6. Mannerla, Einari: Mitä Missä Milloin 1951, s. 321. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  7. World Rankings – Men's Marathon Track & Field News. Arkistoitu 23.12.2022. Viitattu 23.12.2022. (englanniksi)