Avaa päävalikko
Similä vuonna 1960.

Markus Similä (7. toukokuuta 1937 Helsinki17. heinäkuuta 2018[1]) oli suomalainen toimittaja, lehtimies ja kirjailija.[2] Hän juonsi lukuisia viihdeohjelmia sekä radiossa että televisiossa. Hän oli muun muassa Napakympin alkuperäinen juontaja ennen Kari Salmelaista.[3]

Similä on kirjoittanut lukuisia elokuvakäsikirjoituksia, satu- ja jännityskuunnelmia, näytelmiä, sketsejä ja muuta viihdettä. Hän kirjoitti myös useita yrityshistoriikkeja ja elämäkertoja sekä omat muistelmansa Takki auki (1993).

Elämä ja uraMuokkaa

Kapellimestari Martti Similän poika Markus Similä pääsi 17-vuotiaana 1950-luvun keskivaiheilla töihin Helsingin Sanomiin ja jätti koulun kesken. Hän oli kiinnostunut myös teatteriurasta näyteltyään sivuosaa muun muassa vuoden 1957 elokuvassa Nummisuutarit. Hänen ensimmäinen radio-ohjelmansa oli nimellä ”Masi” tehty Nuorten radion lähetys vuonna 1956. Televisiossa hän esiintyi ensi kerran vuonna 1958. 20-vuotiaana Similä haki kesätoimittajaksi Leo Mellerin vetämään radion ajankohtaisohjelmaan Päivän peiliin ja sai paikan, vaikka ohjelmaa tekemään ei yleensä otettu alle 25-vuotiaita. Pian Similä ryhtyi toimittamaan kuudesti viikossa lähetettyä Päivätarjotinta, ja samoihin aikoihin Ylen kuulutuskäytäntö muuttui niin, että ohjelmien tekijät kerrottiin. Näin Markus Similästä tuli nopeasti yksi ensimmäisistä yleisön nimeltä tuntemista radiotoimittajista. Siirtyminen tekemään sunnuntaiaamujen viihteellistä haastatteluohjelmaa Nimipäiväkahvit vuorotellen Jaakko Jahnukaisen kanssa. Tämä ja muut sunnuntaiaamujen viihdeohjelmat lisäsivät Similän tunnettuutta entisestään.[4][2]

1960-luvulta 1970-luvun alkuun Similä toimi 11 vuotta freelancerina ja teki paljon ohjelmia sekä radioon että televisioon ja kirjoituksia lehtiin.[4]

Kaupallisen paikallisradiotoiminnan alkaessa vuonna 1985 Similä oli yhdessä Markku Veijalaisen kanssa aloittamassa helsinkiläisen Radio Ykkösen ohjelmatoimintaa ja mukana radioaseman konkurssiin 1995 saakka. Vuosina 1985–1992 hän toimi radioaseman uutis- ja ajankohtaispäällikkönä ja 1992–1995 tuottajana. Hän jatkoi radio- ja TV-työtä vielä Radio Stadissa ja MTV:n lauantaiaamujen Huomenta Suomessa mutta keskittyi 1990-luvun puolestavälistä etupäässä yrityshistoriikkien ja elämäkertojen kirjoittamiseen.[5][6][2]

Markus Similä kirjoitti pakinoita Uuteen Suomeen vuosina 1977–1985 ja Nykypäivään vuodesta 1992 alkaen.[2]

TeoksetMuokkaa

  • Tyvestä puuhun: Puukeskus oy 1929–1989. Puukeskus, 1989. ISBN 952-90080-7-4.
  • Pyörein luvuin ja pilkulleen: Helsingin ekonomit ry:n liikkeenjohdon kerho 1941–1991. Helsinki: Helsingin ekonomit, 1991. ISBN 952-90-3261-7.
  • Takki auki. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1993. ISBN 951-0-19110-8.
  • Linssin lävitse: Aulis Hauhian Instrun vuosista ja vähän muustakin. S.l.: s.n., 1994.
  • Yhtä näytön paikkaa: 125-vuotiaan Seikun sahan tarina. Pori: Yhtyneet sahat, Seikun saha, 1997.
  • Veikko Ahvenainen: Täysin palkein. Jyväskylä: Gummerus, 2001. ISBN 951-20-5819-7.
  • Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät: Arkihuolesi kaikki heitä. Helsinki: Gummerus, 2002. ISBN 951-20-6173-2.
  • Suomen laulut ja niiden tekijät. Helsinki: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7295-8.
  • Pienet suuret suomalaiset: Millaisia he olivat lapsina ja nuorina?. Helsinki, Jyväskylä: Minerva, 2009. ISBN 978-952-492-300-2.
  • Muistatko vielä sen virren. Helsinki: Kirjapaja, 2009. ISBN 978-951-607-969-4.
  • Vanhat hyvät ajat: Sentraalisantrasta työhevoseen. Helsinki: Kirjapaja, 2010. ISBN 978-952-247-086-7.

LähteetMuokkaa

  1. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 23.9.2018, s. C 16.
  2. a b c d Hackzell, Kaija: Sanankäytön kymmenottelija. Helsingin Sanomat, 6.5.1997. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 23.9.2018.
  3. Markus Similä TV:ssä muistikuvaputki.yle.fi. 24.11.2008. YLE. Viitattu 12.10.2011.
  4. a b Legendaarinen radioääni on huolissaan nykypäivän juontajien huonosta kielestä Studio 55. 2.9.2009. MTV. Viitattu 23.9.2018.
  5. Niemi, Marko: Osa 2: Perustetaanpa radioasema (Otteita Similän muistelmista Takki auki.) Mediamonitori-sivusto. 17.7.2011. Viitattu 23.9.2018.
  6. Niemi, Marko: Osa 3: Menestystarinan armoton loppu (Otteita Similän jutusta Kanava-lehdessä 2/2005.) Mediamonitori-sivusto. 17.7.2011. Viitattu 23.9.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä toimittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.