Marianna Kurtto

suomalainen runoilija ja suomentaja

Marianna Kurtto (s. 1980 Helsinki)[1] on suomalainen runoilija, prosaisti ja suomentaja.

Elämä ja ura muokkaa

Koulutukseltaan Kurtto on filosofian maisteri.[1] Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa englantilaista filologiaa, elokuvatutkimusta ja teoreettista filosofiaa. Kirjoittamista hän on opiskellut Kriittisessä korkeakoulussa.[2]

Kurtto on julkaissut useita runokokoelmia. Hänen esikoiskokoelmansa Eksyneitten valtakunta ilmestyi vuonna 2006. Teos sai Kalevi Jäntin palkinnon, jonka perusteluissa sitä kiitettiin proosarunon nuoren perinteen jatkamisesta.[3] Se oli myös Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas.[1] Vuonna 2013 Kurtto sai Tiiliskivi-palkinnon teoksestaan View-Master.[4] Kurton runoja on julkaistu myös Parnassossa ja Nuori Voima -lehdessä.[2]

Runokokoelmien lisäksi Kurtto on julkaissut kolme romaania. Vuonna 2017 julkaistu romaani Tristania oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2019.[5] Vuonna 2021 Kurtolta ilmestyi kaksi romaania, Seitsemäs piste ja Hellä leijona.

Vuonna 2018 Kurtto valittiin kolmivuotiskaudelle asumaan ja työskentelemään Eeva Joenpellon kirjailijakotiin Sammattiin.[6]

Vuonna 2023 ilmestynyt runoteos Ellen valkeudessa on tulevaan maailmaan sijoittuva runoelma, jossa Ellen herää laboratoriossa henkiin oltuaan syväjäädytettynä. Juha-Pekka Kilpiö toteaa Parnasson kritiikissään: "Teos jää juuri sillä tavoin hankalasti runon ja proosan väliin, ettei lopulta lunasta kummankaan mahdollisuuksia."[7] Helsingin Sanomien kriitikko Vesa Rantaman mukaan ”Pitkä runoelma on haastava laji, jota harvoin toteutetaan näin taitavasti.”[8]

Kurtto toimii myös englanninkielisen kaunokirjallisuuden suomentajana.[1] Vuonna 2020 hänen suomentamansa Naomi Aldermanin Voima (The Power) oli Tähtivaeltaja-palkintoehdokkaana.[9] Kurtto sai suomennostyöstään Kaarlen palkinnon vuonna 2020.[10] Vuonna 2021 Kurton suomentama Valeria Luisellin Kadonneiden lasten arkisto (Lost Children Archive) oli Jarl Hellemann -palkintoehdokas.[11]

Teokset muokkaa

Runokokoelmat
Romaanit

Suomennokset muokkaa

Palkinnot muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Marianna Kurtto WSOY. Viitattu 18.6.2023.
  2. a b Kurtto, Marianna Kirjasampo.fi. Viitattu 29.7.2023.
  3. Viidelle nuorelle kirjailijalle palkinto Kalevi Jäntin rahastolta Yle Uutiset. 29.11.2006. Viitattu 18.6.2023.
  4. Tiiliskivi 2012: View-Master Kirjavinkit. Viitattu 18.4.2023.
  5. Mikkola, Jaana: Marianna Kurtto ja Lars Sund Suomen ehdokkaina Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi TS.fi. 21.2.2019. Viitattu 29.7.2023.
  6. Parkkinen, Pia: Suomessa on muutama talo, jossa kirjailija voi asua vuosia ilmaiseksi Yle Uutiset. 25.7.2019. Viitattu 29.7.2023.
  7. Juha-Pekka Kilpiö, Keskilentoa lajien välissä. Parnasso s. 71. Nro 3/2023
  8. Rantama, Vesa: Elon Musk haaveilee kuolemattomuudesta Marsissa – mutta eikö sellainen olisi tylsää, runoelma kysyy HS.fi. 29.7.2023. Viitattu 1.8.2023.
  9. Uutiset – Tähtivaeltaja-palkinnon 2020 ehdokkaat julkistettu Tähtivaeltajablogi. 19.2.2020. Viitattu 18.6.2023.
  10. Kaarlen palkinnot Niina Merolle, Antti Heikkiselle ja Marianna Kurtolle 24.1.2020. Gummerus. Viitattu 18.6.2023.
  11. Jarl Hellemann -palkinnon ehdokkaiksi valittu viisi korkeatasoista käännösromaania 3.12.2020. Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 18.6.2023.