Marianna Kurtto
Marianna Kurtto (s. 1980 Helsinki)[1] on suomalainen runoilija, prosaisti ja suomentaja.
Elämä ja ura muokkaa
Koulutukseltaan Kurtto on filosofian maisteri.[1] Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa englantilaista filologiaa, elokuvatutkimusta ja teoreettista filosofiaa. Kirjoittamista hän on opiskellut Kriittisessä korkeakoulussa.[2]
Kurtto on julkaissut useita runokokoelmia. Hänen esikoiskokoelmansa Eksyneitten valtakunta ilmestyi vuonna 2006. Teos sai Kalevi Jäntin palkinnon, jonka perusteluissa sitä kiitettiin proosarunon nuoren perinteen jatkamisesta.[3] Se oli myös Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas.[1] Vuonna 2013 Kurtto sai Tiiliskivi-palkinnon teoksestaan View-Master.[4] Kurton runoja on julkaistu myös Parnassossa ja Nuori Voima -lehdessä.[2]
Runokokoelmien lisäksi Kurtto on julkaissut kolme romaania. Vuonna 2017 julkaistu romaani Tristania oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2019.[5] Vuonna 2021 Kurtolta ilmestyi kaksi romaania, Seitsemäs piste ja Hellä leijona.
Vuonna 2018 Kurtto valittiin kolmivuotiskaudelle asumaan ja työskentelemään Eeva Joenpellon kirjailijakotiin Sammattiin.[6]
Vuonna 2023 ilmestynyt runoteos Ellen valkeudessa on tulevaan maailmaan sijoittuva runoelma, jossa Ellen herää laboratoriossa henkiin oltuaan syväjäädytettynä. Juha-Pekka Kilpiö toteaa Parnasson kritiikissään: "Teos jää juuri sillä tavoin hankalasti runon ja proosan väliin, ettei lopulta lunasta kummankaan mahdollisuuksia."[7] Helsingin Sanomien kriitikko Vesa Rantaman mukaan ”Pitkä runoelma on haastava laji, jota harvoin toteutetaan näin taitavasti.”[8]
Kurtto toimii myös englanninkielisen kaunokirjallisuuden suomentajana.[1] Vuonna 2020 hänen suomentamansa Naomi Aldermanin Voima (The Power) oli Tähtivaeltaja-palkintoehdokkaana.[9] Kurtto sai suomennostyöstään Kaarlen palkinnon vuonna 2020.[10] Vuonna 2021 Kurton suomentama Valeria Luisellin Kadonneiden lasten arkisto (Lost Children Archive) oli Jarl Hellemann -palkintoehdokas.[11]
Teokset muokkaa
- Runokokoelmat
- Eksyneitten valtakunta. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-32163-X.
- Maisemasta läpi. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35109-3.
- Auringon koko voimalla. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-37284-5.
- View-Master. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-39331-4.
- Rottakuningas. Helsinki: WSOY, 2015. ISBN 978-951-0-40986-2.
- Ellen valkeudessa. Helsinki: Otava, 2023. ISBN 978-951-1-45514-1.
- Romaanit
- Tristania. Helsinki: WSOY, 2017. ISBN 9789510423288.
- Seitsemäs piste. Helsinki: WSOY, 2021. ISBN 9789510461815.
- Hellä leijona. Helsinki: Otava, 2021. ISBN 978-951-1-38862-3.
Suomennokset muokkaa
- Alan Goldstein: Muhammad Ali. Helsinki: Ajatus, 2008. ISBN 978-951-20-7653-6.
- John Bailey: 50 kalaa: kalastajan unelmasaaliit. Helsinki: Ajatus kirjat, 2009. ISBN 978-951-20-8032-8.
- Karen Homer: Mitä naisen tulee tietää kauneudesta. Helsinki: Ajatus, 2009. ISBN 978-951-20-7911-7.
- Karen Homer: Mitä naisen tulee tietää kengistä. Helsinki: Ajatus kirjat, 2010. ISBN 978-951-20-7927-8.
- Alice LaPlante: Hämärän huoneet. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-25446-1.
- Grace McCleen: Ihana maa. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-25951-0.
- Taiye Selasi: Ghana ikuisesti. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-25042-5.
- Sadie Jones: Ehkä rakkaus oli totta. Helsinki: Otava, 2015. ISBN 978-951-1-28498-7.
- Sadie Jones: Kotiinpaluu. Helsinki: Otava, 2016. ISBN 978-951-1-29496-2.
- Sadie Jones: Kutsumattomat vieraat. Helsinki: Otava, 2017. ISBN 978-951-1-30926-0.
- Ali Benjamin: Mitä sain tietää meduusoista. Helsinki: Otava, 2017. ISBN 978-951-1-30411-1.
- Jenny Offill: Syvien pohdintojen jaosto. Helsinki: Gummerus, 2018. ISBN 978-951-24-0948-8.
- Naomi Alderman: Voima. Helsinki: Gummerus, 2019. ISBN 978-951-24-1281-5.
- Lisa Taddeo: Kolme naista. Helsinki: Gummerus, 2020. ISBN 978-951-24-1567-0.
- Lisa Taddeo: Eläin. Helsinki: Gummerus, 2021. ISBN 978-951-24-2499-3.
- Tessa Hadley: Vapaa rakkaus. Helsinki: Gummerus, 2023. ISBN 978-951-24-3189-2.
Palkinnot muokkaa
- Kalevi Jäntin palkinto 2006
- Tiiliskivi-palkinto 2013
- Kaarlen palkinto 2020
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Marianna Kurtto WSOY. Viitattu 18.6.2023.
- ↑ a b Kurtto, Marianna Kirjasampo.fi. Viitattu 29.7.2023.
- ↑ Viidelle nuorelle kirjailijalle palkinto Kalevi Jäntin rahastolta Yle Uutiset. 29.11.2006. Viitattu 18.6.2023.
- ↑ Tiiliskivi 2012: View-Master Kirjavinkit. Viitattu 18.4.2023.
- ↑ Mikkola, Jaana: Marianna Kurtto ja Lars Sund Suomen ehdokkaina Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi TS.fi. 21.2.2019. Viitattu 29.7.2023.
- ↑ Parkkinen, Pia: Suomessa on muutama talo, jossa kirjailija voi asua vuosia ilmaiseksi Yle Uutiset. 25.7.2019. Viitattu 29.7.2023.
- ↑ Juha-Pekka Kilpiö, Keskilentoa lajien välissä. Parnasso s. 71. Nro 3/2023
- ↑ Rantama, Vesa: Elon Musk haaveilee kuolemattomuudesta Marsissa – mutta eikö sellainen olisi tylsää, runoelma kysyy HS.fi. 29.7.2023. Viitattu 1.8.2023.
- ↑ Uutiset – Tähtivaeltaja-palkinnon 2020 ehdokkaat julkistettu Tähtivaeltajablogi. 19.2.2020. Viitattu 18.6.2023.
- ↑ Kaarlen palkinnot Niina Merolle, Antti Heikkiselle ja Marianna Kurtolle 24.1.2020. Gummerus. Viitattu 18.6.2023.
- ↑ Jarl Hellemann -palkinnon ehdokkaiksi valittu viisi korkeatasoista käännösromaania 3.12.2020. Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 18.6.2023.