Maria Tudor (Ranskan kuningatar)

Mary Tudor (28. maaliskuuta 1496 – 25. kesäkuuta 1533) oli Henrik VIII:n nuorin sisar ja Englannin prinsessa.

"Ranskalainen kuningatar" Mary Tudor ja toinen aviopuoliso, Suffolkin herttua Charles Brandon.

Hänestä tuli kahdeksantoistavuotiaana Ranskan kuningatar hänen avioiduttuaan Ranskan kuningas Ludvig XII:n kanssa, ja vaikka hän meni myöhemmin naimisiin veljensä hyvän ystävän Charles Brandonin kanssa, häntä kutsuttiin aina ”ranskalaiseksi kuningattareksi”.

Lapsuus ja nuoruus

Mary Tudor oli Englannin kuningas Henrik VII:n ja Yorkin Elisabetin viidenneksi vanhin ja nuorin aikuiseksi kasvanut lapsi. Hän oli lapsena hyvin läheinen veljensä Henrik VIII:n kanssa. Veli nimesi tyttärensä Maryn sisarensa mukaan ja samaten karakki Mary Rosen.

Nuorta Mary Tudoria pidettiin yhtenä Euroopan kauneimmista prinsessoista. Hänet kihlattiin lapsena Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan tulevan keisarin Kaarle V:n kanssa, mutta avioliittoa ei kuitenkaan solmittu Henrik VIII:n ulkopoliittisten tavoitteiden takia. Sen sijaan 18-vuotias Maria kihlattiin kauhukseen itseään 34 vuotta vanhemman Ranskan kuninkaan kanssa. Hän suostui naimakauppaan sillä ehdolla, että saisi sen jälkeen valita itse aviomiehensä.

Avioliitot ja jälkeläiset

Mari vihittiin 8. lokakuuta 1514 52-vuotiaan Ranskan kuningas Ludvig XII:n kanssa Abbevillessä. Kahdesta aiemmasta avioliitosta huolimatta kuninkaalla ei ollut elossa olevaa poikaa, ja saadakseen pojan hän solmi kolmannen avioliiton.^lähde? Ludvig kuitenkin kuoli jo 1. tammikuuta 1515 alle kolme kuukautta avioliiton solmimisen jälkeen, eikä avioliitosta syntynyt lapsia. Avioliiton lyhyydestä huolimatta aikalaiset kutsuivat Maria Tudoria aina ”ranskalaiseksi kuningattareksi”.

Mary oli ollut onneton avioliitossaan Ludvigin kanssa, vaikkakin kohdellut tätä huomaavaisesti, sillä hän lienee jo ollut rakastunut Suffolkin ensimmäiseen herttuaan Charles Brandoniin. Tammikuun 1515 lopulla Henrik VIII lähetti herttuan Ranskaan hakemaan Maryä takaisin Englantiin. Pariskunta avioitui salaa 3. maaliskuuta 151. Periaatteessa avioliitto oli maanpetos, sillä Brandon oli nainut kuninkaallisen prinsessan ilman kuninkaan suostumusta. Henrik VIII raivostui, ja hänen neuvostonsa oli sitä mieltä, että Brandon pitäisi vangita tai teloittaa. Koska kardinaali Wolsey puuttui tilanteeseen ja Henrik oli kiintynyt sekä sisareensa että Brandoniin, pariskuntaa rangaistiin vain raskailla sakoilla. Heidät vihittiin virallisesti 13. maaliskuuta 1515 Greenwichin palatsissa.

Marylle ja Charlesille syntyi neljä lasta, joista kaksi tytärtä eli aikuisiksi:

• Henry Brandon, Lincolnin jaarli (11. maaliskuuta 1516 – 8. maaliskuuta 1534)
• Lady Frances Brandon (16. kesäkuuta 1517 – 20. marraskuuta 1559), meni naimisiin Dorsetin markiisi Henry Greyn kanssa. Heidän tyttärensä oli lady Jane Grey.
• Lady Eleanor Brandon (1519 – 27. syyskuuta 1547), avioitui Cumberlandin jaarlin Henry Cliffordin kanssa.

Henrik VIII:n ja Maryn välit kiristyivät 1520-luvun loppupuolella, Maryn vastustaessa veljensä toimenpiteitä saada avioliittonsa Katariina Aragonialaisen kanssa kumotuksi.^lähde? Maryn tiedetään inhonneen tulevaa kuningatarta Anna Boleynia.

Mary Tudor haudattiin Bury St Edmundsin luostariin Suffolkiin, mutta kirkon tuhouduttua ruumis siirrettiin lähellä olevaan St. Maryn kirkkoon. Vaimonsa kuoleman jälkeen Charles Brandon avioitui holhokkinsa, sairaan poikansa kihlatun, kuuluisan Catherine Willoughbyn kanssa.

Mary Tudor elokuvataiteessa ja kirjallisuudessa

Mary Tudoria tulkitsi vuonna 1922 mykkäelokuvan tähti Marion Davies elokuvassa When Knighthood Was in Flower, jonka sanottiin tuolloin olleen kallein koskaan tehty elokuva ja josta tuli yksi Daviesin suurimmista menestyselokuvista. Toisen fiktiivisen version Maryn avioliitoista kertoo vuoden 1953 Walt Disneyn tuotantoa oleva, Ken Annakinin ohjaama elokuva Miekka ja ruusu (The Sword and the Rose), jonka pääosissa ovat Richard Todd ja Glynis Johns.

Mary Tudor on myös aiheena seuraavissa romaaneissa: Jean Plaidyn Mary, Queen of France, Molly Costain Haycraftin The Reluctant Queen ja Maureen Petersin Princess Desire.

Kirjallisuutta

• W.C. Richardson: Mary Tudor: The White Queen.
• Alison Plowden. Lady Jane Grey and the House of Suffolk.
• Maria Perry: The Sisters of Henry VIII: The Tumultuous Lives of Margaret of Scotland and Mary of France.
• Alison Weir: Henry VIII: King and Court.