Malin demokratialiike

Malin demokratialiike oli poliittisista ryhmistä, opiskelijoista ja ammattiliitoista koostunut kansanliike, joka kaatoi Malin presidentin Moussa Traorén hallinnon vuonna 1991.

Presidentti Traorén yksipuoluejärjestelmän vastainen oppositio alkoi järjestäytyä 1980-luvun puolivälissä. Maanalaisina toimineet ryhmät perustivat vuonna 1986 Dakarissa Front national démocratique et populaire (FNDP) -yhteenliittymän, joka tuomitsi Traorén hallinnon väärinkäytökset, korruption ja epäonnistuneen taloudenhoidon.[1][2]

Itä-Euroopan kommunistivallan murentuessa Malissa ryhdyttiin muiden Afrikan maiden tapaan vaatimaan demokratiaa. François Mitterrandin johtaman Ranskan painostuksesta Moussa Traoré alkoi vuoden 1990 alussa puhua pluralismin sallimisesta hallitsevan Malin kansan demokraattisen liiton puitteissa. Riippumattomassa Les Échos -sanomalehdessä julkaistiin elokuussa 1990 175 henkilön allekirjoittama avoin kirje, jossa vaadittiin uutta perustuslakia ja monipuoluevaaleja.[3]

Lokakuussa 1990 muodostettiin kaksi demokratiaryhmää, FNDP:stä kehittynyt[1] Alliance pour la démocratie au Mali (ADEMA) ja Comité national d’initiative démocratique (CNID). Niihin liittyivät ulkomailla toimineet ryhmät kuten Rassemblement pour la démocratie et le progrès, parempia etuja ja työllistymismahdollisuuksia vaatineet opiskelijajärjestö Association des élèves et étudiants du Mali (AEEM) ja ammattiliitto Union nationale des travailleurs du Mali (UNTM) sekä säästötoimenpiteiden takia työttömiksi jääneet julkisen sektorin työntekijät.[4]

ADEMA:n ja CNID:n koolle kutsumat mielenosoitukset alkoivat joulukuussa 1990. Ammattiliitto UNTM järjesti tammikuussa 1991 kahden päivän yleislakon. Malin pohjoisosan tuaregikapinaan keskittynyt Moussa Traoré vastasi painostukseen nimittämällä hallitukseen kovan linjan kannattajia kuten sisäministeri Sékou Lyn. Opiskelijajärjestö AEEM:n mielenilmaukset muuttuivat maaliskuussa 1991 väkivaltaisiksi mellakoiksi,[5] joissa sai surmansa ainakin 200 ihmistä[6]. Traoré julisti maahan poikkeustilan ja oppositio muodosti presidentin eroa vaatineen yhteistyöelimen Comité de coordination des associations et organisations démocratiques[7].

Everstiluutnantti Amadou Toumani Tourén johtamat sotilaat ottivat vallan käsiinsä maaliskuun 25. ja 26. päivän välisenä yönä. He pidättivät presidentti Traorén ja hallituksen johtajat, mitätöivät vuoden 1974 perustuslain sekä hajottivat kansalliskokouksen ja hallitsevan puolueen. Armeija muodosti hallitsevan kansallisen sovun neuvoston. Demokratialiikkeen ja ulkomaiden painostamana se joutui pian luovuttamaan vallan siviileistä ja sotilaista koostuneelle siirtymävaiheen komitealle, joka johdatti Malin monipuoluejärjestelmään vuoteen 1992 mennessä.[8]

LähteetMuokkaa

  • Imperato, Pascal James & Imperato, Gavin H.: Historical Dictionary of Mali, fourth edition. Lanham: Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0-8108-5603-5.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Koné, Souleymane T.: Les partis politiques et la démocratie au Mali. Africa Development / Afrique et Développement, 2 (1998), s. 188.
  2. Camara, Bakary: Les organisations de la société dans le processus démocratique au Mali. Annales Africaines – nouvelles séries, 1/2014, s. 225–226. Artikkelin verkkoversio.
  3. Imperato & Imperato, s. 251.
  4. Imperato & Imperato, s. 252.
  5. Imperato & Imperato, s. 252–253.
  6. Le coup d’État militaire d’ATT au Mali Jeune Afrique. Viitattu 26.12.2019.
  7. Imperato & Imperato, s. 253.
  8. Imperato & Imperato, s. 253–254.