Maitotuotteiden terveysvaikutukset

Tämä artikkeli käsittelee maitotuotteiden terveysvaikutuksia ihmisellä. Maidon terveysvaikutuksia käsitellään erillisessä artikkelissa.

Vuonna 2014 julkaistussa laajassa ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että naisilla, jotka nauttivat päivittäin hapatettuja maitotuotteita ja juustoa, esiintyi keskimäärin 10 prosenttia vähemmän kuolemantapauksia jokaista nautittua 200 grammaa kohti. Tuloksista oli suljettu pois iän, kokonaisenergiansaannin, painoindeksin, koulutustason, yksin asumisen, lisäravinteiden käytön, muun ruokavalion terveellisyyden, liikunnallisuuden, tupakoinnin, alkoholinkäytön ja tutkittavien sairastamien sairauksien vaikutus kuolleisuuteen.[1]

Norjassa vuonna 2022 julkaistussa väestöseurantatutkimuksessa havaittiin, että päivittäin yhteensä 800 grammaa vähärasvaisia maitotuotteita nauttivien kuolleisuus oli lähes 15 prosenttia suurempi kuin niitä vain 200 grammaa nauttivilla ja 10 prosenttia suurempi kuin niillä, jotka eivät nauttineet lainkaan vähärasvaisia maitotuotteita. Tutkimukseen osallistui lähes 84 000 norjalaisnaista, joita seurattiin keskimäärin 18 vuotta. Tuloksissa huomioitiin muun muassa fyysisen aktiivisuuden, ylipainon, tupakoinnin, koulutuksen ja alkoholinkäytön kuolleisuuteen liittyvä vaikutus.[2]

Vuonna 2005 julkaistun ruotsalaisen väestötutkimuksen mukaan paljon rasvaisia maitotuotteita nauttivilla naisilla esiintyy 40 prosenttia vähemmän paksusuolen syöpää kuin niillä jotka käyttävät niitä vain vähän tai ei lainkaan. Maitorasvan määrän ja paksusuolen syövän välinen yhteys on lineaarinen eli syöpäriski vähenee sitä enemmän, mitä useampia annoksia rasvaisia maitotuotteita ruokavalioon kuuluu. Suurin ehkäisevä vaikutus on juustolla, mutta suotuinen korrelaatio on havaittavissa vain niillä naisilla, jotka nauttivat sitä vähintään 60 grammaa päivässä. Tutkimukseen osallistui 60 000 naista, jotka olivat iältään 40–76-vuotiaita. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että maitorasvan sisältämä konjugoitu linolihappo vähentää syöpään liittyvien mutaatioiden syntymistä paksusuolen keskiosassa eli koolonissa.[3].

Vuonna 2010 julkaistu miehillä tehty kohorttitutkimus osoitti, että runsas maitorasvan saanti puolittaa miehillä riskin sairastua kakkostyypin diabetekseen[4]. Diabetesriskin vähentyminen liittyy Harvardin yliopiston terveystieteiden laitoksen tutkimuksen mukaan maitorasvasta saatuun transpalmitoleenihappon[5]. Osa riskin pienenemisestä johtuu siitä, että rasvaiset maitotuotteet tukevat painonhalintaa. Lisäksi on havaittu, että rasvan nauttiminen vähentää tyypillisesti hiilihydraattien ja sokereiden nauttimista, jotka saattavat lisätä riskiä sairastua diabetekseen.[6]

Myös maidon sydänterveyttä edistävä vaikutus saattaa liittyä maitorasvaan. Esimerkiksi vuonna 2009 julkaistun ruotsalaisen tutkimuksen mukaan eniten maitorasvaa käyttäneet maanviljelijät saavat 75 prosenttia vähemmän sydänkohtauksia kuin vähiten maitorasvaa käyttäneet[7]. Vuonna 2010 julkaistussa australialaistutkimuksessa havaittiin, että runsaasti vähärasvaisia maitotuotteita nauttivilla ei esiintynyt muita vähemmän sydänkuolemia, mutta eniten täysrasvaisia maitotuotteita nauttivilla esiintyi noin 70 prosenttia vähemmän sydänperäisiä kuolemia kuin niitä vähiten käyttävillä. Eniten käyttävien ryhmä nautti päivittäin keskimäärin 340 grammaa täysrasvaisia maitotuotteita. Tutkimuksessa oli yli 1500 25-78-vuotiasta osanottajaa, joita seurattiin 16 vuoden ajan.[8]

Vuonna 2016 julkaistussa kliinisessä tutkimuksessa havaittiin, että kun verenpainetta alentavaa DASH-dieettiä muunnettiin vaihtamalla tuoremehu ja vähärasvaiset sekä rasvattomat maitotuotteet täysrasvaiseen maitoon, juustoon ja jogurttiin, tutkimukseen osallistuneiden veren rasva-arvot paranivat[9].

Kasvuiässä tapahtuvan runsaan maitotuotteiden käytön on ajateltu myös edistävän luuston terveyttä, koska kalsiumin riittävä saanti auttaa saavuttamaan runsaan luumassan nuorena[10]. Yhdysvaltalaiset tutkijat esittivät vuonna 2009, että luuston terveyttä ylläpitävää ruokavaliota olisi vaikea koostaa, jos siihen ei sisältyisi yli kolmea päivittäistä maitolasillista vastaavaa määrää maitotuotteita.[11]. Harvardin yliopistossa vuonna 2014 tehty tutkimus osoitti kuitenkin, että runsas maidon tai juuston kulutus teini-iässä päin vastoin lisäsi lievästi lonkkamurtuman riskiä yli 50-vuotiailla miehillä. Naisilla ei havaittu maitotuotteiden kulutuksen yhteyttä lonkkamurtumariskiin.[12][13] Vuonna 2014 julkaistussa laajassa ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, ettei myöhemmälläkään iällä tapahtuva runsas maidonjuonti vähennä luunmurtumariskiä.[14]

Hapanmaitotuotteisiin liitetyt terveysväittämätMuokkaa

Nobel-palkittu mikrobiologi Ilja Metšnikov esitti 1800-luvun lopulla, että jogurtin ja muiden hapanmaitotuotteiden valmistuksessa käytetyt bakteerit, kuten Lactobacillus bulgaricus, voivat korvata haitallisia suolistobakteereita lisäten terveyttä ja pidentäen elinikää. Teoria jugurtin terveysvaikutuksista perustui Metsnikovin ja hänen tuttaviensa kokemuksiin, eikä sitä tukevaa tieteellistä näyttöä ollut olemassa. Myöhemmin havaittiin kuitenkin, että Lactobacillus acidophilus on ainoa maitohappobakteeri, joka kykenee edes elämään paksusuolessa.[15] Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on kieltänyt sittemmin kaikkien maitohappobakteereita sisältävien elintarvikkeiden markkinoinnin terveysvaikutteisina näytön puutteen vuoksi[16][17].

LähteetMuokkaa

  1. Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men cohort studies. BMJ 2014.
  2. Torill M. Enget Jensen, Tonje Braaten, Bjarne K. Jacobsen, Guri Skeie: Non-linear associations between healthy Nordic foods and all-cause mortality in the NOWAC study: a prospective study. BMC Public Health, 25.1.2022, 22. vsk, nro 1, s. 169. PubMed:35078429. doi:10.1186/s12889-022-12572-8. ISSN 1471-2458. Artikkelin verkkoversio.
  3. Larsson et. al: High-fat dairy food and conjugated linoleic acid intakes in relation to colorectal cancer incidence in the Swedish Mammography Cohort. The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 82, Issue 4, October 2005, Pages 894–900.
  4. Whole-Fat Milk and Cheese May Lower Diabetes Risk www.medpagetoday.org. 21.12.2010. Viitattu 25.10.2020. (englanniksi)
  5. Component in Common Dairy Foods May Cut Diabetes Risk Harvard School of Public Health. Arkistoitu 3.5.2012. Viitattu 20.5.2012. (englanniksi)
  6. The Case Against Low-Fat Milk Is Stronger Than Ever Time. Viitattu 13.3.2022. (englanniksi)
  7. Food choices and coronary heart disease: a population based cohort study of rural Swedish men with 12 years of follow-up ncbi.nlm.nih.gov. 2009. Viitattu 20.5.2012. (englanniksi)
  8. Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults ncbi.nlm.nih.gov. 2010. Viitattu 20.5.2012.
  9. Chiu, Sally & Bergeron, Nathalie & Williams, Paul T. & Bray, George A. & Sutherland, Barbara & Krauss, Ronald M.: Comparison of the DASH (Dietary Approaches to Stop Hypertension) diet and a higher-fat DASH diet on blood pressure and lipids and lipoproteins: a randomized controlled trial1–3. The American Journal of Clinical Nutrition, 2016, 103. vsk, nro 2, s. 341–347. doi:https://doi.org/10.3945/ajcn.115.123281. Artikkelin verkkoversio Viitattu 14.8.2021. (englanniksi)
  10. Reijo Laatikaine,n Pronutritionist Kannanottoni maitokritiikkiin. 2015.
  11. Dairy and bone health. Journal of American College of Nutrition. 2009 Feb;28.
  12. Milk Consumption During Teenage Years and Risk of Hip Fractures in Older Adults, ncbi.nlm.nih.gov
  13. Kaaro, Jani: Tutkimus: Maidon juominen teini-iässä jopa lisää lonkkamurtuman riskiä. Helsingin Sanomat. 1.12.2013. Arkistoitu 7.12.2013. Viitattu 6.2.2021.
  14. Tutkimus: Runsas maidonjuonti ei vahvista luita, mutta voi nostaa varhaisen kuoleman riskiä Yle uutiset
  15. Recycling Metchnikoff: [Probiotics, the Intestinal Microbiome and the Quest for Long Life. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3859987/]
  16. Euroopan vanhin maitohappobakteeribrändi Valio Gefilus® täyttää 25 vuotta | Valio Oy www.sttinfo.fi. Viitattu 27.3.2020. [vanhentunut linkki]
  17. Ruokavirasto: Ravitsemus- ja terveysväitteet ruokavirasto.fi. Viitattu 27.3.2020.