Maisemanhoito tarkoittaa toimenpiteitä, joilla pidetään yllä, entistetään tai uusitaan ihmisen elinympäristön esteettisiä näkökohtia. Maiseman hoidossa pyritään sopeuttamaan ympäristön uudet ominaisuudet vanhoihin, perinteikkäisiin ja historiallisesti merkittäviin maiseman ominaisuuksiin. Näihin asioihin kuuluu myös historiallisesti merkittävien rakennusten vaaliminen. Myös luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden luonnonsuojelualueiden hoito kuuluu maisemanhoitoon. Nämä luonnonsuojelualueet on saatettu perustaa ympäristöministeriön tai Ely-keskusten toimesta.[1] Joskus kulttuurimaisemaan liittyvät ihmiskunnan tarpeet ja luonnonmaiseman arvot ovat ristiriidassa keskenään ja tämä seikka on haaste maisemansuojelussa. Tällaiset ristiriidat ovat aiheuttaneet maanomistajien ja luonnonsuojelijoiden välille eripuraa. Monet maisemanhoitohankkeet ovat lähteneet paikallisten ihmisten toivomuksista.[2]

Maisemanhoito metsissä ja maaseudulla

muokkaa

Maisemanhoitoa tehdään muun muassa kaupunkien ulkoilualueilla ja kuntien ja valtion retkeilyalueilla pusikoita raivaamalla, poistamalla kuolleita puita tai esimerkiksi pähkinäpensaslehdoissa tukahduttavia kuusia. Maisemaa voidaan myös avata, kun puut ja pensaat estävät näkyvyyttä vesistölle, pellolle tai muulle kiinnostavalle nähtävyydelle. Myös hakkuutähteiden keräys ja poiskuljetus edistää maisemanhoitoa. Lisäksi metsäympäristön hoidossa on otettava huomioon kullakin alueella vallitsevat puiden kasvuolosuhteet. Maaseutumaiseman hoidon kannalta on olennaista, että maatalouden tuotantotoimenpiteet pyritään tekemään kestävän kehityksen mukaisiksi. Maaseutumaisemassa ovat olennaisena osana vesistöt.[3]

Maisemanhoito kulttuurimaisemassa

muokkaa

Maisemanhoitoa on tehty esimerkiksi suojelualueilla kunnostamalla siellä olevia vanhoja tiloja rakennuksineen ja niiden pihapiirejä ja viljelyksiä. Näin on haluttu säilyttää nähtävyytenä perinteistä rakennustyyliä ja viljelymaisemaa eri elementteineen. Maisemanhoito on myös niittyjen ylläpito, kun niityt ovat katoamassa Suomesta perinteisen maatalouden muuttuessa. Sen takia monia niittyjä hoidetaan erikoistoimenpitein ja myös siksi, että niittyjen runsas kasvi- ja perhoslajisto säilyisi. Rakennetun ympäristön maisemanhoitoa suunniteltaessa on otettava huomioon rakennusten menneisyys sekä niiden mahdolliset kunnostustoimenpiteiden tarpeet.[4] Maisemanhoidossa huomioitavia kohteita ovat myös muinaisjäännökset ja muut arkeologisesti merkittävät kohteet.[5]

Lähteet

muokkaa
  • Haapanen A., Mikkola P. & Tenovuo R.: Luonto ja luonnonsuojelu, s. 352. Otava, 1977. ISBN 951-1-04400-1.
  • Immonen T. & Solonen T.: Puistometsänhoito. 1994. Kauniaisten kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. ISBN 951-96894-2-7.

Viitteet

muokkaa
  1. Maisemanhoito Kulttuuriympäristömme.fi. 4.12.2015. Viitattu 11.6.2023. [vanhentunut linkki]
  2. Tapio Heikkilä: ”Maisemanhoito ja maisemansuojelu”, Suomalainen kulttuurimaisema, s. 83-86. Tammi, 2000. ISBN 951-31-1895-9.
  3. Maaseutumaisema ja maisemanhoito 21.4.2020. Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 11.6.2023.
  4. Rakennusperinnön hoito Kulttuuriympäristömme.fi. 26.11.2015. Viitattu 11.6.2023. [vanhentunut linkki]
  5. Menneisyytemme jäljet ja niiden hoito Kulttuuriympäristömme.fi. 26.11.2015. Viitattu 11.6.2023. [vanhentunut linkki]