Madagaskarinhämähäkkikilpikonna
Madagaskarinhämähäkkikilpikonna (Pyxis arachnoides)[3] on maakilpikonniin kuuluva matelijalaji. Lajia tavataan uhanalaisena Madagaskarilta.
| Madagaskarinhämähäkkikilpikonna | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Kilpikonnat Testudines |
| Heimo: | Maakilpikonnat Testudinidae |
| Suku: | Pyxis |
| Laji: | arachnoides |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pyxis arachnoides |
|
| Alalajit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Koko ja ulkonäkö
muokkaaMadagaskarinhämähäkkikilpikonnan kuoren pituus voi suurimmillaan olla 17–20 cm, mutta on yleensä noin 11–12 cm. Naaraat ovat hieman koiraita kookkaampia. Koiraan häntä on hieman naaraan häntää paksumpi. Madagaskarinhämähäkkikilpikonnan kilpi on koostunut kuusikulmaisita levyistä, joiden pohjaväri on tumman ruskea. Kilvessä on keltainen tai oranssi verkkokuvio. Pää ja raajat ovat väriltään tumman ruskeat. Lajin kuoressa on saranamekanismi, jonka ansiosta se voi vetää päänsä ja raajansa turvaan kuoren sisään. Madagaskarinhämähäkkikilpikonnan alalajit eroavat toisistaan vatsan värityksen perusteella.[1][4]
Levinneisyys ja elintavat
muokkaaMadagaskarinhämähäkkikilpikonnaa tavataan vain Madagaskarin eteläosien rannikolta. Sen elinympäristöä ovat hiekkamailla kasvavat kuivat ja puolikuivat metsät sekä piikkipensaikot. Suurimman osan ajastaan laji viettää kasvien suojissa. Kuivan kauden ajaksi ne kaivautuvat hiekkaan ja vaipuvat horroksenkaltaiseen tilaan. Madagaskarinhämähäkkikilpikonnan pääasiallista ravintoa ovat kasvit kuten ruohot, lehdet ja juuret, mutta se voi syödä myös selkärangattomia eläimiä. Parittelukausi on sadekaudella ja naaras munii yhden munan kerrallaan. Munien kuoriutumiseen menee 7–8 kuukautta. Laji voi elää jopa 70-vuotiaaksi.[1][4][5]
Madagaskarinhämähäkkikilpikonna luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi. Kannan koosta ei ole tarkkaa tietoa, mutta kehityssuunta on todennäköisesti laskeva. Suurimmat uhat lajille ovat elinympäristön häviäminen maatalousmaaksi muuttamisen ja maastopalojen vuoksi, pyydystäminen ravinnoksi ja pyydystäminen kansainväliseen lemmikkieläinkauppaan. Madagaskarinhämähäkkikilpikonna kuuluu CITES-sopimuksen liiteeseen I ja se on suojeltu myös Madagaskarin lailla.[1][4][5]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Leuteritz, T. & Walker, R.: Pyxis arachnoides IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Pyxis arachnoides (TSN 551954) itis.gov. Viitattu 1.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Komission asetus (EU) N:o 750/2013, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2013 , luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 muuttamisesta Euroopan komissio. Viitattu 1.2.2021.
- ↑ a b c Spider tortoise Smithsonian’s National Zoo. Viitattu 1.2.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Spider Tortoise EDGE of Existence programme. Viitattu 1.2.2021. (englanniksi)