Silta
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Silta on rakenne, joka mahdollistaa kulun tai materiaalin kuljetuksen jonkin esteen yli sallien myös kulun itsensä ali. Siltoja suunnitellaan ylittämään jokia, salmia, syviä laaksoja sekä teitä, rautateitä ja muita hankalia tai vaarallisia alueita tai kohtia. Suomessa sillaksi määritellään rakenne, jonka vapaa-aukko eli peräkkäisten tukien vapaa väli on vähintään 2 metriä. Tätä pienemmät luokitellaan rummuiksi. Siltaa, joka ei ylitä vettä vaan ainoastaan maata tai rakennelmia, kutsutaan maasillaksi eli viaduktiksi. Siltatyyppejä ovat kaarisilta, kaaripalkkisilta, vinoköysisilta, riippusilta, palkkisilta, nivelpalkkisilta, ristikkosilta ja läppäsilta.
Suomen teillä on noin 14 000 siltaa, ja niitä rakennetaan parisataa vuosittain. Tiehallinto koordinoi yleisille teille suunniteltavia siltoja: katuverkon sillat ovat kuntien vastuulla. Suomen rautateillä on runsaat 2 000 siltaa, joita hallinnoi Ratahallintokeskus.
Suomen pisin silta on vuonna 1997 valmistunut, yli kilometrin mittainen Raippaluodon silta. Rakenteilla oleva, arviolta vuonna 2025 valmistuva 1 200-metrinen Kruunuvuorensilta kuitenkin ylittää sen pituuden noin 150 metrillä.
Historia muokkaa
Ensimmäiset vesistöjen ylittämiseen käytetyt rakenteet lienevät olleet luonnon itsensä tekemiä ja luonnosta matkittuja: kiviä, joita pitkin on päässyt astumaan tai hyppimään, ja puita, jotka ovat kaatuneet esimerkiksi joen yli. Näitä ajatuksia yhdistelemällä, ja ottamalla oppia talonrakennustekniikasta, ovat syntyneet ensimmäiset varsinaiset sillat. Jo ammoisina aikoina jokeen asetettuja astinkiviä on yhä vielä muun muassa Kreikan matalissa joissa, eikä liene ollut suuri harppaus yhdistää nämä jollakin katteella, kivilaatoilla tai puilla.
Ennen holvin käyttöönottoa kaikki suuremmat siltarakennelmat tehtiin puusta, ja puu on yhä käytössä oleva siltamateriaali. Varhaisista puusilloista paras kuvaus lienee Gaius Julius Caesarin Gallian sodassa (De bello Gallico), jossa kuvataan puusilta, jota pitkin legioonat ylittävät Reinin. Kiviholvisiltoja on käytetty antiikin ajoista aina 1800-luvulle, jolloin rauta, rautabetoni ja vihdoin teräs ja teräsbetoni alkoivat korvata kiven siltamateriaaleina. Köysiin ja sittemmin teräsvaijereihin perustuvat riippu- ja vinoköysisillat ovat myös hyvin vanha keksintö, joita suositaan etenkin vuoristo-olosuhteissa, ja milloin jännevälit ovat hyvin pitkät.
Nykyään suurin osa uusista silloista tehdään teräsbetonista, ja ne usein vielä jännitetään rakenteen sisässä kulkevilla teräspunoksilla.
Suomessa muokkaa
Suomessa siltoja samoin on tehty jo esihistoriallisella ajalla. Kiviset sillat liittyivät yleensä muinaisiin maanteihin, joista tunnetuin on Hämeen härkätie, puisia ylityspaikkoja ja pitkospuita tehtiin paikallisiinkin tarpeisiin. Vanhimpiin sillaksi arvioituihin rakenteisiin kuuluu vuoden 500 jaa. paikkeilla rakennettu 49 metriä pitkä kivilatomus ”Jättiläisen tie” Vähässäkyrössä. Suomen vanhin yhä käytössä oleva silta on Espoonkartanossa sijaitseva Espoon kartanon Qvarnbron silta vuodelta 1777.
Merkittävä osa Suomen silloista rakennettiin 1960–1970-luvuilla, kun autoistuminen käynnistyi. Silloille on kertynyt paljon korjausvelkaa.[1]
Avattavat sillat muokkaa
Silta voidaan suunnitella avattavaksi. Avaamistapoja on monenlaisia: silta voidaan esimerkiksi nostaa pystyyn vipuvarren tavoin, jolloin toinen sillan päistä toimii kiintopisteenä. Tätä kutsutaan läppäsillaksi. Nostosillaksi kutsutaan siltaa, jonka päällysrakenne nostetaan paikoiltaan hissin tavoin ylöspäin. Kääntösilta on useimmiten keskeltä tuettu, tuen ympäri kääntyvä rakenne. Silta voidaan tehdä avattavaksi mikäli esimerkiksi joessa kulkee paljon isoja laivoja suhteellisen harvoin.
Sillan osat muokkaa
Sillan rakenteet voidaan karkeasti jakaa päällys- ja alusrakenteisiin. Päällysrakenteiden tehtävänä on siirtää kuormat silta-aukon yli alusrakenteille, joiden tehtävänä on siirtää kuormat eteenpäin kantavalle maaperälle. Päällysrakenteeseen kuuluvat kannatin- ja kansirakenne sekä varusteet ja laitteet. Alusrakenteisiin kuuluvat paalut, maatuet, välituet, kantamuurit holvi- ja kaarisilloissa, pylonit köysisilloissa ja peruslaatat kehäsilloissa.
Siltatyyppejä ja nimityksiä muokkaa
- Palkkisilta on silta, jossa kantavana vaakarakenteena ovat pituussuuntaiset palkit (puuta, teräsbetonia, terästä) ja näiden päällä varsinainen pintarakenne. Palkit kannatetaan päistään päätymuureilla ja mahdollisesti väliltä pilareilla tai silta-arkuilla.
- Kotelopalkkisilta on silta, jossa kantavana vaakarakenteena on sillan koko profiili: silta on yleensä suorakulmaisen profiilin muotoinen teräsbetonirakenne. Kotelomaisuuden ansioista silta toimii rakennusteknisesti kuten palkki. Silta kannatetaan päistään päätymuureilla ja mahdollisesti väliltä pilareilla tai silta-arkuilla.
- Ristikkosilta tai ristikkopalkkisilta on silta, jossa kantavana rakenteena toimivat teräsprofiileista niitatut tai hitsatut ristikkorakenteet tai puinen ristikko. Tavallisesti yksi ristikkorakenne muodostaa yhden jänteen, joka tuetaan päistään. Pitkiin siltoihin käytetään useita ristikoita, joiden välissä on tukipilarit. Monet rautatiesillat ovat ristikkosiltoja.
- Laattasillan kantava vaakarakenne on massiivinen laatta, yleensä teräsbetonia. Laatta kannatetaan päistään päätymuureilla ja mahdollisesti väliltä pilareilla tai silta-arkuilla.
- Holvisilta muodostuu yhdestä tai useammasta peräkkäisestä holvikaaresta.
- Kaarisillan kantava rakenne on palkkimainen kaari.
- Riippusiltaa kannattavat pystysuorat pylonit, joihin sillan kansirakenteet on ripustettu. Pylonilta toiselle voi kulkea kannatinvaijeri, johon varsinaiset kannen pystysuorat ripustusvaijerit on kiinnitetty.
- Vinoköysisillassa kannattavat pystysuorat pylonit, joihin sillan kansirakenteet on ripustettu vinoilla teräsvaijereilla tai -tangoilla.
- Ansassilta on vanha puinen siltatyyppi, jossa kantta kannattavat joko tukiansaat alapuolelta tai riippuansaat yläpuolelta; myös yhdistelmiä esiintyy
- Putkisilta on joko aaltoteräslevystä tehty silta tai teollisuudessa käytettävä putkien kannatinrakenne
- Ponttonisilta on silta joka kelluu joko erillisten ponttonien päällä, tai on rakennettu veneiden päälle.
- Renkkusilta on puurakenteinen tiesilta, usein tilapäinen tai helposti purettava.
- Rullasillan kansi liikkuu pituussuunnassa kiskoilla pyörien varassa ja silta voidaan tarvittaessa siirtää syrjään ja vetää sitten taas paikalleen. Rullasiltoja on käytetty lähinnä kanavien ylittämiseen.
- Maasilta eli viadukti on siltarakennelma, joka ei ylitä vesistöä, vaan johtaa laakson tai muun maaston syvennyksen ylitse
- Rautatiesilta on yleisnimitys sillalle, jota käyttää rautatieliikenne. Ratasilta on rautatiesilta, joka ylittää maastoesteen tai vesistön.[2]
- Risteyssilta on kahden tien eritasoliittymässä yli menevän tien sillan nimitys.[2][3]
- Ylikulkusilta on kyseessä silloin, jos tiesilta ylittää rautatien, metroradan tai raitiotien.[2][3]
- Alikulkusilta on ratasilta, joka ylittää ajoneuvoliikenteelle tarkoitetun kadun tai tien.[2][3]
- Polkusilta on vesiesteen ylittämiseen tarkoitettu tilapäinen tai pysyvä silta, usein käytössä retkeilyyn tarkoitettujen reittien varrella. Pioneerien perustehtäviin kuuluu polkusiltojen rakentaminen joukkojen siirtymisten yhteydessä. Suunnistukseen tarkoitetuissa kartoissa erotetaan erikseen tiestöön liittyvät ja liittymättömät polkusillat.
Suomen pisimmät sillat muokkaa
Maailman pisin silta muokkaa
Maailman pisin silta on Danyang–Kunshan-silta Kiinassa Nanjingin ja Shanghain välillä. Se on vuonna 2011 avattu 164,8 kilometriä pitkä maasilta, jolla kulkee osa Pekingin ja Shanghain välisestä suurnopeusrautatiestä.[8][9]
Lähteet muokkaa
- ↑ Saarinen, Merja: Aikamoinen työmaa Helsingin Sanomat. 28.10.2023. Viitattu 30.10.2023.
- ↑ a b c d Aitta, Seppo (vast. toim.): ”Liite: Siltoihin liittyviä erityistermejä määritelmineen”, Siltojemme historia, s. 492–495. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.
- ↑ a b c Lyly, Sulevi (vast. toim. ): ”10, Väyliin liittyvät laitteet ja erikoisrakenteet”, Liikenne ja väylät (RIL 94), s. 281. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 1975. ISBN 951-758-005-3.
- ↑ Kruunuvuorensilta tehdään liittopalkeista kruunusillat.fi. 30.5.2022. Helsingin kaupunki. Viitattu 30.5.2022.
- ↑ Mansikkakoskensilta (Luettu 4.9.2012.)
- ↑ Kytömaan rautatieristeyssilta - Pöyry (Viitattu 14.12.2013)
- ↑ Tielaitoksen sillat 1.1.1995, s. 29. Tielaitos. Teoksen verkkoversio.
- ↑ 12 Longest Bridges In The World 5.5.2013. Wonders World. Viitattu 9.1.2014.
- ↑ Ian Brown: The World’s Longest Bridge 27.6.2012. Google Sightseeing. Viitattu 9.1.2014.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta siltoja Suomessa Wikimedia Commonsissa
