Móchlos (kreik. Μόχλος) eli Ágios Nikólaos (Άγιος Νικόλαος) on Kreikan saari, joka kuuluu Kreetan saariin, sekä saarella sijaitseva minolaisaikaisen asutuksen arkeologinen kohde. Saari sijaitsee Kreetanmeressä Kreetan pohjoisrannikon ja Móchloksen kylän edustalla lähellä Mirampéllonlahden koilliskulmaa. Saari on asumaton (vuonna 2011). Hallinnollisesti Móchlos kuuluu Siteían kuntaan, Lasíthin alueyksikköön ja Kreetan alueeseen.

Móchlos
Μόχλος

Móchloksen saari, etualalla Móchloksen kylä.

Sijainti
Saariryhmä
Kreetan saaret
Vesialue
Merialue
Väestö
Asukasluku
0
Kartta

Historia muokkaa

Móchlos tunnetaan ennen kaikkea minolaisaikaisen, pronssikautisen asutuksen ja hautausmaan arkeologisena kohteena. Asutus kukoisti varhaisminolaisella kaudella (EM) eli noin 3100–2100 eaa. Saari oli vielä tuolloin niemi, joka oli yhteydessä Kreetan pääsaareen, sillä merenpinta oli nykyistä alempana. Paikka asutettiin alun perin jo neoliittisen kauden lopulla tai varhaisminolaisella kaudella I (EM I). Asutus oli alussa pienikokoinen, mutta laajeni huomattavasti kaudella EM II. Kaudella EM III asutus oli yksi minolaisen kulttuurin merkittävimpiä. Se oli alueen maanviljelyn keskus sekä merkittävä satama- ja kauppapaikka, johon tuotiin muun muassa obsidiaania Mílokselta.[1][2]

 
Móchloksen minolaisen asutuksen raunioita.
 
Raunioita sekä Pyhän Nikolaoksen (Ágios Nikólaos) kirkko.

Asutuksen koon arvellaan olleen suurimmillaan noin 500 henkeä. Asutus taantui ja pieneni keskiminolaisella kaudella (MM). Kauden lopussa niin kutsutulla uudella palatsikaudella paikka otettiin uudelleen käyttöön, mutta asutus ei koskaan saavuttanut aikaisempaa kokoaan. On mahdollista, että tässä vaiheessa alueelle tuli uusia asuttajia Messarán tasangolta eteläiseltä Kreetalta.[1]

Asutus tuhoutui mahdollisesti hyökkäyksen aiheuttamassa tulipalossa myöhäisminolaisen kauden (LM) alussa LM IB -kaudella. Alue asutettiin uudelleen vielä myöhäisminolaisen kauden lopulla, Kreetan mykeneläisellä kaudella LM III. Asutus säilyi kaudelle LM IIIC eli noin ajalle 1200–1100 eaa. saakka.[1]

Antiikin aikana saarella on ollut jonkinlainen linnoitus, joka tehtiin ensimmäisellä vuosisadalla eaa.[2] Nykyisin saaren etelärannalla on pieni Pyhälle Nikolaokselle (Ágios Nikólaos) omistettu kirkko, josta saari on saanut toisen nimensä.[3]

Minolaisen kohteen löysi amerikkalainen arkeologi R. B. Seager vuonna 1907. Alueen tutkimuksia ja kaivauksia suoritettiin heti tämän jälkeen sekä vuonna 1955, 1970-luvulla ja vuosina 1989–1994.[2]

Löydökset muokkaa

Minolaisen asutuksen arkeologinen alue on pääasiassa saaren eteläpäässä eli Móchloksen kylän puolella. Nykyisin näkyvissä olevat rauniot ovat pääosin peräisin kaudelta LM I. Asutuksessa oli kadut ja kortteleita, ja talot oli rakennettu rinteeseen useaan tasoon. Taloissa oli kahdesta kolmeen kerrosta.[1]

Asutukseen liittyi laaja hautausmaa, jonka käyttö on myös alkanut jo kaudella EM I. Se säilyi käytössä MM-kaudelle saakka. Sieltä on löydetty myös erityisen hienoja hautoja ja hautalöytöjä, mikä kertoo yhteiskuntaluokkien olemassaolosta. Haudoista on löydetty muun muassa kultakoruja ja keramiikkaa. Hautausmaa sijaitsee saaren länsiosassa. Rakennus- ja hautalöytöjä on tehty myös Kreetan pääsaaren puolelta Móchloksen kylän ympäristöstä.[1]

Paikan esinelöydöt ovat Iraklionin arkeologisessa museossa ja Ágios Nikólaoksen arkeologisessa museossa.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Mochlos Minoan Crete. Viitattu 21.8.2017.
  2. a b c d Minoan site of Mochlos Mochlos.eu. Arkistoitu 7.9.2017. Viitattu 21.8.2017.
  3. Mochlos village InterKriti. Viitattu 21.8.2017.

Aiheesta muualla muokkaa