Mäntyniemi

Suomen tasavallan presidentin virka-asunto
Tämä artikkeli käsittelee virka-asuntoa. Sanan muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.

Mäntyniemi (ruots. Talludden) on vuonna 1993 valmistunut Suomen tasavallan presidentin virka-asunto. Mäntyniemi sijaitsee Helsingin Meilahdessa. Sen suunnittelivat arkkitehdit Reima ja Raili Pietilä. Mäntyniemi on ensimmäinen varta vasten Suomen tasavallan presidentille rakennettu virka-asunto.

Mäntyniemi
Talludden
Osoite Mäntyniementie
Sijainti Suomi Meilahti, Helsinki
Koordinaatit 60°11′05″N, 024°53′50″E
Valmistumisvuosi 1993
Suunnittelija Raili ja Reima Pietilä
Rakennuttaja Rakennushallitus
Omistaja Suomen valtio
Käyttäjä Suomen tasavallan presidentti
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Suunnittelu ja rakentaminen muokkaa

Kun presidentin aiempi virka-asunto Tamminiemi jäi sairastuneen presidentti Kekkosen käyttöön vuonna 1981, valtioneuvosto päätti rakentaa tasavallan presidentille uuden virka-asunnon. Presidentinlinna päätettiin jättää lähinnä edustustilaksi.[1]

Vuonna 1983 valtio hankki 2,8 hehtaarin maa-alueen presidentin virka-asuntoa varten Helsingin Meilahdessa. Tontti sai nimekseen Mäntyniemi edeltäjän Tamminiemen mukaan. Rakennuksen suunnittelemiseksi järjestettiin yleinen arkkitehtikilpailu. Sen voittivat Raili ja Reima Pietilä. Mäntyniemeä alettiin rakentaa vuonna 1989 ja se valmistui vuonna 1993. Rakennuksen hyötypinta-ala on 2 300 neliömetriä, josta asuintiloja on 680 neliömetriä, edustustiloja 916 ja kansliatiloja 424 neliömetriä. Rakennuksessa on 212 ulkonurkkaa, 300 erikokoista ikkunaa ja 190 ovea, joista vain kymmenen on keskenään samanlaisia.[1][2]

Mäntyniemeä ympäröivässä puutarhassa on käytetty paljon luonnonheiniä ja varpuja, koska arkkitehti Pietilä ja puutarhan suunnittelija, maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer halusivat tehdä ympäristöstä mahdollisimman suomalaisen. Suunnitelman avulla on tarkoitus myös säästää ja suojella ympäröivää luontoa, sekä luoda arkkitehtuurista, puutarhasta ja ympäröivästä luonnosta kokonaisuus.[3]

Mäntyniemi jäi Pietilöiden viimeiseksi työksi ja sitä pidetään yhtenä heidän huomattavimmista luomuksistaan. Reima Pietilä kuoli 70-vuotissyntymäpäiväjuhlassaan saamaansa sairauskohtaukseen elokuussa 1993 eikä siten ollut näkemässä talon virallista käyttöönottoa saman vuoden loppusyksyllä.[4] Presidentti Mauno Koivisto puolisoineen muutti Mäntyniemeen 17. marraskuuta 1993.[5]

Kritiikkiä muokkaa

Mäntyniemen alkuperäinen kustannusarvio oli 15 miljoonaa markkaa (2,5 M€). Lopulliset kustannukset nousivat kuitenkin 14-kertaisiksi, ja rakennuksen hinnaksi tuli noin 210 miljoonaa markkaa (35,3 M€), josta sisustuksen osuus oli noin kymmenesosa. Näin tapahtui siitä huolimatta, että alkuperäisestä suunnitelmasta karsittiin ikkunoita ja luonnonkiveä. Rakennuskustannukset herättivät kiihkeän julkisen keskustelun; vähemmälle huomiolle jäi, että samaan aikaan valmistunut Suomen Kansallisoopperan uusi toimitalo Töölönlahden rannassa tuli maksamaan kaikkiaan 780 miljoonaa markkaa (131,1 M€) eli lähes nelinkertaisesti Mäntyniemeen verrattuna.[1]

Mäntyniemi sai ensimmäisiltä käyttäjiltään myös kritiikkiä. Tellervo ja Mauno Koivisto kertoivat tammikuussa 1994, asuttuaan talossa noin kaksi kuukautta, että kaikki tilat ja huonekalut eivät olleet niin mukavia ja käytännöllisiä kuin julkisuudessa oli annettu ymmärtää. Presidentin yksityissaunaan mahtui mukavasti vain neljä henkilöä, presidentin puolison makuuhuoneen lattiapinta-ala oli vain 16 neliömetriä, olohuoneen sohvalla istui yhtä mukavasti kuin kirkonpenkissä ja presidentti oli joutunut kalustamaan itselleen toisen työhuoneen varastohyllyillä. Lisäksi tasavallan presidentin kanslian henkilökuntaan kuuluva linnanvouti oli jäänyt ilman omaa työhuonetta.[6]

Muuta muokkaa

Mäntyniemen sisustuksesta on pyritty luomaan yhtenäinen kokonaisuus ja huoneissa on useiden nykytaiteilijoiden töitä. Heti edustustilan sisääntuloaulassa on tulijaa vastassa Reijo Paavilaisen reliefi Lemminkäisen retket.[7]

Virka-asunnon yhteydessä toimi myös Liikkuvan poliisin turvallisuusyksikkö.[8]

Peruskorjaus 2024–2026 muokkaa

Mäntyniemi peruskorjataan vuosina 2024–2026. Kiinteistön talotekniikka uudistetaan, mukaan lukien päärakennuksen ilmanvaihto ja hissit. Alueen rakennusten energiatehokkuutta parannetaan. Myös kalusteet ja valaisimet kunnostetaan. Alustava kustannusarvio on 55 miljoonaa euroa, joka sisältää väistötilan käyttökustannukset.[9] Remontti maksaa suunnilleen saman verran kuin talon rakentaminen aikoinaan.[10]selvennä

Keväällä 2024 toimikautensa aloittaneen tasavallan presidentti Alexander Stubbin väliaikaisena virka-asuntona toimii vuosina 2022–2024 peruskorjattu Valtion vierastalo Munkkiniemessä kevääseen 2026 asti.[11]

Mäntyniemessä asuneet presidentit muokkaa

Katso myös muokkaa

  • Kultaranta, Suomen tasavallan presidentin kesäasunto
  • Kesäranta, Suomen pääministerin virka-asunto

Lähteet muokkaa

  1. a b c Jouslehto, Olavi & Okker, Jaakko: Tamminiemestä Mäntyniemeen, s. 9–11. Porvoo Helsinki: WSOY, 2000.
  2. Tasavallan presidentin kotisivu. Viitattu 6.12.2016.
  3. Alanko, Pentti: Luonnonkasvit puutarhassa. Helsinki: Tammi, 1996. ISBN 951-31-0720-5.
  4. Mitä missä milloin. Kansalaisen vuosikirja 1994, s. 136. Helsinki: Otava, 1993.
  5. Kjellberg, Helena: Mäntyniemi sai ensimmäiset asukkaansa. Helsingin Sanomat, 18.11.1993. Artikkelin verkkoversio.
  6. Mitä missä milloin. Kansalaisen vuosikirja 1995, s. 33. Helsinki: Otava, 1994.
  7. Mäntyniemi 5.1.2011. Tasavallan Presidentin kanslia. Viitattu 16.5.2017.
  8. Yhteystietoja: Turvallisuusyksikkö Liikkuva Poliisi. Viitattu 16.5.2017.
  9. Tasavallan presidentin virka-asunto Mäntyniemi peruskorjataan Tasavallan presidentin kanslia, tiedote 4/2024. 12.1.2024. Viitattu 12.2.2024.
  10. Miten Mäntyniemen remontti voi maksaa 55 miljoonaa euroa, ihmettelee somekansa – asiantuntijakin hämmästyi Yle Uutiset. 25.2.2024. Viitattu 26.2.2024.
  11. Särkkä, Heini: Stubb muuttaa presidenttinä lapsuuden maisemiin: Tällainen on presidentin väli­aikainen virka-asunto, jossa lukuisat maailman­johtajat ovat yöpyneet Ilta-Sanomat. 12.2.2024. Viitattu 12.2.2024.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Connah, Roger (toim.): Tango Mäntyniemi. The Architecture of the Official Residence of the President of Finland. Tasavallan presidentin virka-asunnon arkkitehtuuri. Helsinki: Painatuskeskus, 1994. ISBN 951-37-1326-1. (englanniksi) (suomeksi)

Aiheesta muualla muokkaa