Luvian työväentalo Wellamo
Luvian työväentalo Wellamo on Eurajoella Luvian taajamassa Hanninkylässä sijaitseva työväentalo. Työväentalo on osa Luvian kirkonkylän valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja se on aatehistoriallisesti merkittävä.
| Luvian työväentalo Wellamo | |
|---|---|
| Osoite | Nissintanhua 2 |
| Sijainti | Luvia, Eurajoki |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1880/1910 |
| Rakennuttaja | Luvian Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Luvian Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosala | 260 m2 |
| Verkkosivut | |
 |
|
Historiaa muokkaa
Luvian työväenyhdistys perustettiin 1902 ja se liittyi Porin työväenyhdistyksen haaraosastoksi.[1] Wrightiläinen työväenyhdistys piti kokouksensa paikallisen raittiusseura Wellamon talossa. Yhdistys päätti heti aluksi perustaa vara-apurahaston, josta siihen maksaneille jäsenille voitiin tarpeen vaatiessa maksaa avustusta.[2] Yhdistys perusti lukutuvan vuoden 1903 alussa nuorisoseuran talolle eikä yhdistyksen kokoushuoneen yhteyteen, kuten säännöissä määrättiin. Yhdistyksen jäsenistössä toimi aktiivisesti käsityöläisammattien harjoittajia ja työväen ääni jäi vähemmistöön, mistä syystä yhdistys mm. päätti olla liittymättä Suomen Työväenpuolueeseen vuonna 1902.[3][4] Työväenyhdistyksen toiminta hiipui muutamaksi vuodeksi. Vuoden 1905 suurlakon jälkitunnelmissa työväenyhdistys herätettiin taas toimintaan.[5] Raittiusseurantalo Wellamo, jossa työväenyhdistys oli kokoontunut, huutokaupattiin syksyllä 1907 ja yhdistys huusi talon itselleen 1400,30 markan hinnalla. Tontin vuokrasopimus tehtiin 50 vuodeksi. Vuonna 1906 yhdistys erosi Porin Työväenyhdistyksestä. Sosialidemokraattiseen puolueeseen yhdistyi liittyi vasta vuonna 1912.[6][4]
Toimintaa työväentalolla muokkaa
Rakennusrahaston kartuttamiseksi perustettiin vuonna 1907 käsityöseura, jonka toiminta jatkui 1980-luvulle asti. Oman talon myötä toiminta vilkastui. Yhdistys piti iltamia ja talon laajennuksen myötä näyttämötoiminta sai entistä paremmat puitteet toiminnalleen. Naisjaosto, jonka toiminta jatkuu edelleen, perustettiin vuonna 1908. Nuoriso-osasto perustettiin vuonna 1910, voimisteluseura Yritys ja torvisoittokunta perustettiin vuonna 1913.
Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä työväentalolle majoitettiin väliaikaisesti venäläistä sotaväkeä. Yhdistys sai tästä vuokratuloja, mutta se esti oman toiminnan järjestämisen talolla. Sisällissodan jälkeen työväentalolla pidettiin punavankeja, jotka työskentelivät Luvian harjajuovan kaivuutöissä. Toisen maailmansodan myötä toiminta hiljeni, mutta vilkastui taas sotien jälkeen. Näyttämötoiminta oli aktiivista, nuoriso-osastot ja urheiluseura järjestivät erilaisia tapahtumia ja toimintaa. Toiminta työväentalolla hiljeni 1960-luvulla television yleistymisen myötä. Näytelmäharrastus alkoi uudelleen 1990-luvulla Otsolan kansalaisopiston järjestämänä näytelmäpiirinä.[4]
Rakennus muokkaa
Hirsirunkoinen työväentalo on valmistunut kahdessa osassa. Talon vanhempi osa on raittiusseura Wellamon rakennuttama. Talon nimi on raittiusseuralta peräisin. Työväenyhdistys laajensi taloa 1909—1910 rakentamalla salin ja näyttämön pohjois-eteläsuuntaisesti, jolloin talosta tuli vinkkelinmuotoinen. Rakennustarpeita hankittiin mm. ostamalla vanha riihi Korvenkylästä. Lainarahalla toteutettu rakennushanke saatiin maksettua vuonna 1910 pidettyjen arpajaisten tuloilla. Työväentaloon saatiin sähkövalaistus vuonna 1920. Vuonna 1923 rakennettiin näyttämön yhteyteen pukuhuone ja näyttämölle hankittiin uusi esirippu ja kulisseja. Laajennuksen myötä talo sai nykyiset mittasuhteensa. Yhdistys osti omakseen työväentalon tontin vuonna 1946, jolloin tontti lohkottiin Pullin tilasta.[4][7]
Pääsisäänkäynti on rakennuksen eteläsivulla olevan satulakattoisen umpikuistin kautta. Ikkunat ovat kuusiruutuiset ja perustus on luonnonkiveä. Talo on maalattu punaiseksi. Työväentalo pääsi rapistumaan toiminnan hiljennyttyä 1960-luvulla ja talo oli jo niin huonossa kunnossa, että työväenyhdistys joutui pitämään kokouksensa muissa tiloissa. Talolle etsittiin ostajaa, mutta sellaista ei löytynyt, joten yhdistys päätti kunnostaa talon. 1980-luvulla alkoi mittava peruskorjaus, jolloin uusittiin muun muassa vuoraus ja kate. Kunnostetun talon vihkiäisiä vietettiin vuonna 1992. Taloa on edelleen kunnostettu 2010-luvulla, mm. sisäpintojen maalausta, peltikaton maalaus ja inva-wc:n rakentaminen. Edelleen työväentalona toimiva rakennus on aatehistoriallisesti merkittävä.[4][7][8]
Lähteet muokkaa
- ↑ Rauman Lehti 13.2.1902 no 17 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 27.4.2022.
- ↑ Satakunta 20.3.1902 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 27.4.2022.
- ↑ Länsisuomen työmies 11.4.1903 no 41 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 27.4.2022.
- ↑ a b c d e 90v Historiikki Luvian Työväenyhdistys ry eurajoendemarit.yhdistysavain.fi. Viitattu 27.4.2022.
- ↑ Satakunta 14.12.1905 no 142 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 27.4.2022.
- ↑ Sosialidemokraatti digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 27.4.2022.
- ↑ a b Satakunnan museo: Rakennusinventointi työväentalo Wellamo y-pakki.fi. Viitattu 27.4.2022.
- ↑ Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.