Lutanjärvi (Eurajoki)
Lutanjärvi on Satakunnassa Eurajoen ja Rauman rajalla Lutan kylän lähellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Lapinjoen vesistön Lapinjoen keskiosan alueeseen.[1]
| Lutanjärvi | |
|---|---|
 Lutanjärveä Eurajoella nähtynä idästä huhtikuussa 2017. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Eurajoki ja Rauma |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | oja Lapinjokeen [1] |
| Järvinumero | 33.002.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 13,9 m [1] |
| Rantaviiva | 3,291 km [2] |
| Pinta-ala | 40,313 ha [2] |
 Lutanjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantiede muokkaa
Järven pinta-ala on 40,3 hehtaaria ja sen pituus on 1,3 kilometriä ja leveys 2,1 kilometriä. Järven luusua sijaitsee järven lounaisrannalla, josta saa alkunsa 1,2 kilometriä pitkä laskuoja Lapinjokeen juuri Hautjärven alapuolelle. Luusuaan on rakennettu pato säätelemään järven vedenpinnan korkeutta.[2][1][3]
Järven rantaviiva on 3,3 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin heinittynyttä pellonreunaa. Itärannalla on kallioista moreenipohjaista metsää. Tärkein tulovesiuoma on Paskajärvenuoma, jonka varrella on suurin järveä kuormittava peltoalue. Järvellä on kyläläisten uimaranta ja loma-asuntoja on noin 20 pääasiassa järven itärannalla. Järvelle pääsee Eurajoen ja Lapin yhdistävältä tieltä.[2][1][3]
Luonto muokkaa
Järven veden laatu on ollut jopa erinomainen, mutta joitakin merkkejä järven rehevöitymisestä on jo havaittu. Keväisin järvi tulvii herkästi, mikä osaltaan heikentää järven tilaa. Kasvillisuutta on paljon ja se on lajistoltaan monipuolista. Matalien rantojen edessä on runsaasti vesikasvillisuutta. Joinakin talvina esiintyy happikatoa, joka esimerkiksi vuonna 2003 aiheutti kalakuolemia.[3]
Järvessä viihtyy ainakin jokirapu, hauki ja ahven, jotka ovat alkuperäisiä lajeja, sekä suutari, joka on istutettu laji.[1][4]
Historia muokkaa
Vuoden 1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Luttanjärvi" ja järven vieressä sijaitsi Lutan kylä ("Lutta by").[5] 1810-luvun loppupuolella alettiin pohtia järvenlaskuja, joilla saisi kasvatettua niittyjen pinta-alaa. Vuonna 1819 ja 1821 jätettiin Anders Henricsonin (Laurila) ja Johan Simonssonin (Kikola) toimesta anomukset soiden kuvattamisesta ja järvenlaskusta. Näille annettiin suostumus, mikä on aiheuttanut ainakin Lutanjärven vedenpinnan laskun.[6]
Toinen tieto järvenlaskusta on neljän järven yhteishanke vuodelta 1891. Silloin teetettiin katselmus Vahajärven, Rohtoisjärven, Luttanjärven ja Lammijärven järvenlaskusta.[7]
Lähteet muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Lutanjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.04.2019.
- ↑ a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 10.10.2014.
- ↑ a b c Koivunen, Sari & Nukki, Heli & Salokangas, Susanna: Satakunnan vesistöt, s. 27−28. Eura: Pyhäjärvi-instituutti, 2006. ISBN 952-9682-39-5. Verkkoversio (pdf) (viitattu 19.11.2014). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Järviwiki: Lutanjärvi, Eurajoki
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050776.jpg), 1855-56
- ↑ Turun maakunta-arkiston hakemistosta (Arkistoitu – Internet Archive): Eura - Fölgö (Arkistoitu – Internet Archive), Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto
- ↑ Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 258. Kansatieteellinen arkisto 19. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY.
| Joki ja meri: | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lähivesistöt: | |||||||||
| Sivujokia: | |||||||||
| Järviä: |
|