Lumimittari

hyönteislaji

Lumimittari (Operophtera fagata) on loppusyksyn yleinen yöperhoslaji.

Lumimittari
koiras
koiras
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Kenttämittarit Larentiinae
Suku: Operophtera
Laji: fagata
Kaksiosainen nimi

Operophtera fagata
Scharfenb, 1805

Katso myös

  Lumimittari Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Lumimittari on dimorfinen perhoslaji, jonka sukupuolet eroavat selvästi toisistaan. Koiraat ovat vaaleanharmaita tai ruskeanvalkoisia, hentokuvioisia perhosia. Tärkeänä tuntomerkkinä etusiiven ulompi poikkiviiru kaartuu siiven takareunan lähellä siiven tyveä kohti. Takasiivet ovat hyvin vaaleat. Siipiväli on 28–32 mm.[1][2][3]

Naaraat ovat lentokyvyttömiä. Niiden siivet ovat surkastuneet liuskamaisiksi ja ovat pituudeltaan noin 3/4 naaraan vartalon pituudesta, ja niiden poikki kulkee selvä, tumma vyö. Väritykseltään naaras on harmaankirjava, ja sillä on pitkät jalat.[3]

Hyvin samannäköinen, mutta selvästi pienikokoisempi laji on hallamittari (Opherophtera brumata). Sekä lumi- että hallamittari ovat lennossa samaan aikaan, ja niitä tavataan usein sekaisin.[3]

Levinneisyys ja lentoaika muokkaa

Lumimittari on eurooppalainen laji, jota tavataan Britteinsaarilta ja Etelä-Ranskasta Keski- ja Pohjois-Euroopan poikki Venäjälle.[3] Suomessa levinneisyys painottuu eteläosiin ja levinneisyyden pohjoisraja kulkee Pohjois-Pohjanmaalla. Lumimittarin lentoaika alkaa syyskuun lopulta ja jatkuu marraskuulle.[4]

Elinympäristö ja elintavat muokkaa

Lumimittari on aivan syksyn viimeisiä perhosia. Laji viihtyy koivua kasvavissa, valoisissa metsissä, mutta myös puistoissa ja puutarhoissa. Laji lentää öisin, muttei liiku yölämpötilan ollessa pakkasella. Koiraat tulevat valolle, joskus jopa suurina joukkoina. Toukat koteloituvat maahan, ja muna talvehtii.[3]

 
Lumimittarin toukka.

Runsaina esiintyminä lumimittarin toukat voivat aiheuttaa vahinkoa koivujen lehvästöille.[5]

Lumimittarin loisia luonnossa ovat ainakin ahmaspistiäisiin kuuluva Agrypon flaveolatum, loiskärpäsiin kuuluvat Cyzenis albicans, Lypha dubia ja Smidtia conspersa sekä hitupistiäisiin (Scelionidae) kuuluva Telenomus minutus.[6]

Ravintokasvi muokkaa

Toukka elää useilla eri puulajeilla, Suomessa erityisesti koivuilla (Betula). Etelämpänä pääravintokasvi on euroopanpyökki (Fagus sylvatica).[3]

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa