Luettelo suomalaisista kestävyysjuoksun arvokisamitalisteista
Kestävyysjuoksu on ollut perinteisesti menestyksekäs urheilulaji Suomelle. Aikoinaan Hannes Kolehmaisen sanottiin "juosseen Suomen maailmankartalle" ja Paavo Nurmi on yhdeksällä kultamitalillaan edelleen yksi menestyneimmistä olympiaurheilijoista. Kyseisen aikakauden juoksijoista käytettiin nimitystä "lentävät suomalaiset". Suomalaisten menestys oli huipussaan 1910-luvulta aina talvisotaan saakka hiipuen pikkuhiljaa 1950-luvulle tultaessa. Vuoden 1936 olympialaisissa suomalaiset saavuttivat kolmoisvoiton 10 000 metrin juoksussa (Ilmari Salminen, Arvo Askola ja Volmari Iso-Hollo) ja kaksoisvoiton 5 000 metrin juoksussa (Gunnar Höckert ja Lauri Lehtinen).
Lasse Virénin, Juha Väätäisen, Martti Vainion ja Nina Holménin arvokisavoittojen myötä nähtiin suomalaisen kestävyysjuoksun toinen tuleminen 1970-luvulla. Kaarlo Maaningan vuoden 1980 hopea 10 000 ja pronssi 5 000 metrin juoksuista ovat kuitenkin edelleen viimeiset saavutetut olympiamitalit ja Martti Vainion vuoden 1983 pronssi 5 000 metriltä viimeinen MM-kisamitali. Yli vuosikymmenen kestänyt menestyskausi päättyi ikävällä tavalla vuonna 1984, kun Martti Vainio kärysi dopingista Los Angelesin olympialaisissa 1984 menettäen 10 000 metrin juoksussa saavutetun hopeamitalinsa. Janne Holménin voittama maratonin Euroopan mestaruus vuodelta 2002 katkaisi yllättäen pitkän mitalittoman kauden suomalaisessa kestävyysjuoksussa ratamatkojen arvokilpailuissa. Suuri yllätys koettiin myös Göteborgin EM-kisoissa 2006, kun Jukka Keskisalo voitti 3 000 metrin estejuoksun. Maastojuoksussa Annemari Sandell saavutti Euroopan-mestaruuden vuonna 1995 ja MM-pronssia vuonna 1999.
Olympialaiset muokkaa
Kaiken kaikkiaan suomalaiset ovat saavuttaneet 5 000 metrin juoksussa seitsemän olympiakultaa (Lasse Viren kahdesti, 1972 ja 1976, Gunnar Höckert, 1936, Lauri Lehtinen, 1932, Ville Ritola, 1928, Paavo Nurmi, 1924 ja Hannes Kolehmainen, 1912), neljä hopeaa ja kaksi pronssia. 10 000 metrin juoksussa on voitettu myös seitsemän olympiakultaa (Lasse Viren kahdesti, 1972 ja 1976, Ilmari Salminen, 1936, Paavo Nurmi kahdesti, 1920 ja 1928, Ville Ritola, 1924 ja Hannes Kolehmainen, 1912), neljä hopeaa ja neljä pronssia. Maratonilla suomalaiset ovat voittaneet kahdesti (Albin Stenroos, 1924 ja Hannes Kolehmainen, 1920) ja kolmesti olleet pronssilla. Estejuoksussa on saavutettu kolme kultaa (Volmari Iso-Hollo kahdesti, 1932 ja 1936, ja Ville Ritola, 1924), kolme hopeaa ja kaksi pronssia. Viimeisin mitali on vuodelta 1972, Tapio Kantasen tuoma pronssi.
Varhaisimmissa olympiakilpailuissa juostiin myös maastojuoksu, jossa suomalaiset saavuttivat kolme kultaa (Paavo Nurmi kahdesti, 1920 ja 1924, ja Hannes Kolehmainen, 1912), yhden hopean ja yhden pronssin. Maastojuoksun joukkuekilpailussa Suomi voitti kahdesti, 1920 ja 1924, ja oli kerran hopealla. 3 000 metrin joukkuejuoksun Suomi voitti 1924. Vuoden 1924 kisoissa Paavo Nurmi voitti myös 1 500 metrin juoksun, joka luetaan keskipitkän matkan juoksuihin. Myös Pekka Vasala on voittanut olympiakultaa 1 500 metrillä vuonna 1972.
Maailmanmestaruuskilpailut muokkaa
Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa on toistaiseksi vain yksi suomalainen yltänyt mitaleille. Tämä tapahtui Helsingin 1983 kisoissa Martti Vainion saadessa pronssia 5 000 metrillä. 10 000 metrin kilpailussa Vainio jäi niukasti neljänneksi.
Maastojuoksun maailmanmestaruuskilpailuja on juostu jo vuodesta 1903. Ne saivat kuitenkin virallisen MM-statuksen vasta 1973 niiden tullessa IAAF:n alaisiksi. Tuona vuonna Pekka Päivärinta voitti Suomen ainoan maailmanmestaruuden.
| Vuosi | Laji | Sija | Urheilija |
|---|---|---|---|
| 1973 | Maastojuoksu | 1. | Pekka Päivärinta |
| 1973 | Maastojuoksun joukkuekilpailu | 2. | Sinikka Tyynelä, Irja Pettinen, Nina Holmén ja Aila Koivistoinen |
| 1974 | Maastojuoksu | 2. | Nina Holmén |
| 1974 | Maastojuoksun joukkuekilpailu | 3. | Nina Holmén, Pirjo Vihonen, Sinikka Tyynelä ja Irja Pettinen |
| 1983 | 5 000m | 3. | Martti Vainio |
| 1999 | Maastojuoksu | 3. | Annemari Sandell-Hyvärinen |
Euroopan-mestaruuskilpailut muokkaa
Euroopan-mestaruuskilpailuissa 5 000 metrin juoksussa on voitettu kahdesti (Juha Väätäinen, 1971 ja Taisto Mäki, 1938) ja kolmesti on oltu pronssilla. 10 000 metrin juoksussa on saavutettu viisi mestaruutta (Martti Vainio, 1978, Juha Väätäinen, 1971, Viljo Heino, 1946 ja Ilmari Salminen, kahdesti 1934 ja 1938), yksi hopea ja yksi pronssi. Maratonilla on voitettu viidesti (Janne Holmén, 2002, Veikko Karvonen, 1954, Mikko Hietanen, 1946, Väinö Muinonen, 1938, ja Armas Toivonen, 1934) ja kahdesti on oltu hopealla. Estejuoksussa on saavutettu kaksi voittoa (Jukka Keskisalo, 2006, Topi Raitanen, 2022), yksi hopea ja kolme pronssia.
| Vuosi | Laji | Sija | Urheilija |
|---|---|---|---|
| 1934 | maraton | 1. | Armas Toivonen |
| 1934 | 10 000m | 2. | Arvo Askola |
| 1934 | 10 000m | 1. | Ilmari Salminen |
| 1934 | 5 000m | 3. | Ilmari Salminen |
| 1938 | maraton | 1. | Väinö Muinonen |
| 1938 | 10 000m | 1. | Ilmari Salminen |
| 1938 | 5 000m | 3. | Kauko Pekuri |
| 1938 | 5 000m | 1. | Taisto Mäki |
| 1938 | 3 000m esteet | 3. | Alf Lindblad |
| 1946 | maraton | 2. | Väinö Muinonen |
| 1946 | maraton | 1. | Mikko Hietanen |
| 1946 | 10 000m | 1. | Viljo Heino |
| 1950 | maraton | 2. | Veikko Karvonen |
| 1950 | 10 000m | 3. | Väinö Koskela |
| 1950 | 3 000m esteet | 3. | Erik Blomster |
| 1954 | maraton | 1. | Veikko Karvonen |
| 1954 | 3 000m esteet | 2. | Olavi Rinteenpää |
| 1971 | 10 000m | 1. | Juha Väätäinen |
| 1971 | 5 000m | 1. | Juha Väätäinen |
| 1974 | 3 000m | 1. | Nina Holmén |
| 1974 | 5 000m | 3. | Lasse Viren |
| 1978 | 10 000m | 1. | Martti Vainio |
| 1978 | 3 000m esteet | 3. | Ismo Toukonen |
| 1982 | 10 000m | 3. | Martti Vainio |
| 2002 | maraton | 1. | Janne Holmén |
| 2006 | 3 000m esteet | 1. | Jukka Keskisalo |
| 2022 | 3 000m esteet | 1. | Topi Raitanen |