Luettelo petoeläimistä

Tämä on luettelo petoeläinten (Carnivora) lahkoon kuuluvista nisäkkäiden alalahkoista, heimoista, alaheimoista, suvuista ja lajeista. Luettelossa käytetty taksonomia perustuu Wilsonin ja Reederin Mammal Species of the World -teokseen (2005), jonka mukaan petoeläinten lahkossa on 286 elossa olevaa tai viimeisten 500 vuoden aikana sukupuuttoon kuollutta lajia.^[1] Sukupuuttoon kuolleet lajit on merkitty ristillä.

Feliformia muokkaa

Kissaeläimet (Felidae) muokkaa

Kissat (Felinae)
- Acinonyx
  - Gepardi (Acinonyx jubatus)
- Caracal
  - Aavikkoilves eli afrikanilves^[2] eli karakali^[2] (Caracal caracal)
- Kultakissat (Catopuma)
  - Borneonkissa eli borneonpunakissa^[2] eli lahtikissa^[2] (Catopuma badia)
  - Aasiankultakissa (Catopuma temminckii)
- Felis
  - Kiinanaavikkokissa (Felis bieti)
  - Kesykissa^[2] (Felis catus)
  - Viidakkokissa^[2] eli kaislikkokissa^[2] eli ruovikkokissa^[2] (Felis chaus)
  - Arokissa eli manuli^[2] (Felis manul)
  - Hietakissa eli hiekkakissa^[2] (Felis margarita)
  - Mustajalkakissa (Felis nigripes)
  - Metsäkissa (Felis silvestris)
- Leopardus
  - Leopardus braccatus
  - Pampakissa (Leopardus colocolo)
  - Vuorikissa (Leopardus geoffroyi)
  - Yökissa eli kodkod^[2] (Leopardus guigna)
  - Andienkissa eli vuoristokissa^[2] (Leopardus jacobitus)
  - Leopardus pajeros
  - Oselotti (Leopardus pardalis)
  - Tiikerikissa eli orisilla^[2] (Leopardus tigrinus)
  - Pitkähäntäkissa eli puuoselotti^[2] eli margay^[2] (Leopardus wiedii)
- Leptailurus
  - Servaali (Leptailurus serval)
- Ilvekset (Lynx)
  - Kanadanilves^[2] (Lynx canadensis)
  - Ilves (Lynx lynx)
  - Pantteri-ilves^[2]^[3] (Lynx pardinus)
  - Punailves (Lynx rufus)
- Pardofelis
  - Marmorikissa (Pardofelis marmorata)
- Prionailurus
  - Leopardikissa eli bengalinkissa^[2] (Prionailurus bengalensis)
  - Iriomotenkissa^[2]^[3] (Prionailurus iriomotensis)
  - Litteäpääkissa eli malesiankissa^[2] (Prionailurus planiceps)
  - Ruostetäpläkissa (Prionailurus rubiginosus)
  - Kalastajakissa (Prionailurus viverrinus)
- Profelis
  - Afrikankultakissa (Profelis aurata)
- Puma
  - Puuma eli vuorileijona^[2] (Puma concolor)
  - Jaguarundi (Puma yagouaroundi)
Isot kissat (Pantherinae)
- Neofelis
  - Puuleopardi (Neofelis nebulosa)
- Panthera
  - Leijona (Panthera leo)
  - Jaguaari (Panthera onca)
  - Leopardi (Panthera pardus)
  - Tiikeri (Panthera tigris)
- Uncia
  - Lumileopardi (Uncia uncia)

Sivettieläimet (Viverridae) muokkaa

Palmunäädät (Paradoxurinae)
- Arctictis
  - Binturonki eli karhunäätä^[2] eli karhukissa^[2]^[3] (Arctictis binturong)
- Arctogalidia
  - Lyhythammaspalmunäätä (Arctogalidia trivirgata)
- Macrogalidia
  - Celebesinpalmunäätä eli sulawesinpalmunäätä^[3] (Macrogalidia musschenbroekii)
- Paguma
  - Naamaripalmunäätä (Paguma larvata)
- Musankit (Paradoxurus)
  - Musanki (Paradoxurus hermaphroditus)
  - Jerdoninpalmunäätä (Paradoxurus jerdoni)
  - Kultapalmunäätä (Paradoxurus zeylonensis)
Beletit (Hemigalinae)
- Chrotogale
  - Owstoninbeletti eli owstoninpalmunäätä^[2] (Chrotogale owstoni)
- Cynogale
  - Saukkobeletti eli saukkonäätä^[2]^[3] (Cynogale bennettii)
- Diplogale
  - Hosenbeletti (Diplogale hosei)
- Hemigalus
  - Beletti eli palmusivettikissa^[3] (Hemigalus derbyanus)
Prionodontinae
- Linsankit (Prionodon)
  - Tiikerilinsanki (Prionodon linsang)
  - Pantterilinsanki (Prionodon pardicolor)
Sivettikissat (Viverrinae)
- Civettictis
  - Afrikansivettikissa (Civettictis civetta)
- Genetit (Genetta)
  - Abessiniangenetti^[2]^[3] (Genetta abyssinica)
  - Angolangenetti (Genetta angolensis)
  - Genetta bourloni
  - Genetta cristata
  - Genetti eli kintsi^[2] (Genetta genetta)
  - Johnstoningenetti (Genetta johnstoni)
  - Metsägenetti (Genetta maculata)
  - Genetta pardina
  - Vesigenetti (Genetta piscivora)
  - Genetta poensis
  - Pienitäplägenetti (Genetta servalina)
  - Villieringenetti (Genetta thierryi)
  - Tiikerigenetti (Genetta tigrina)
  - Viktoriangenetti (Genetta victoriae)
- Poiana
  - Liberianlinsanki^[3] (Poiana leightoni)
  - Afrikanlinsanki (Poiana richardsonii)
- Sivetit (Viverra)
  - Malabarinisosivettikissa^[4] eli malabarinisotäpläsivettikissa^[3] (Viverra civettina)
  - Isotäpläsivettikissa eli suuritäpläsivettikissa^[2] (Viverra megaspila)
  - Tangalunga (Viverra tangalunga)
  - Intiansivettikissa (Viverra zibetha)
- Viverricula
  - Pikkusivettikissa (Viverricula indica)

Eupleridae muokkaa

Euplerinae
- Cryptoprocta
  - Fossa (Cryptoprocta ferox)
- Eupleres
  - Falanukki (Eupleres goudotii)
- Fossa
  - Fanaloka eli valefossa^[3] (Fossa fossana)
Madagaskarinmangustit^[2] eli linnustajanäädät^[2] (Galidiinae)
- Galidia
  - Puumangusti (Galidia elegans)
- Juovamangustit (Galidictis)
  - Juovamangusti (Galidictis fasciata)
  - Isojuovamangusti^[3] (Galidictis grandidieri)
- Mungotictis
  - Kapeajuovamangusti (Mungotictis decemlineata)
- Salanoia
  - Ruskomangusti eli ruskohäntämangusti^[3] (Salanoia concolor)

Afrikanpalmunäädät (Nandiniidae) muokkaa

Nandinia
- Afrikanpalmunäätä (Nandinia binotata)

Mangustit (Herpestidae) muokkaa

Atilax
- Suomangusti eli suoikneumoni^[2] (Atilax paludinosus)
Tupsuhäntämangustit (Bdeogale)
- Paksuhäntämangusti (Bdeogale crassicauda)
- Jacksoninmangusti^[3] (Bdeogale jacksoni)
- Mustajalkamangusti (Bdeogale nigripes)
Crossarchus
- Itäafrikanmangusti (Crossarchus alexandri)
- Angolanmangusti (Crossarchus ansorgei)
- Mango (Crossarchus obscurus)
- Crossarchus platycephalus
Cynictis
- Kettumangusti eli koirafretti^[2] (Cynictis penicillata)
Dologale
- Kärppämangusti eli dybowskinmangusti^[2] (Dologale dybowskii)
Kääpiömangustit (Galerella)
- Galerella flavescens
- Galerella ochracea
- Kapinharmaamangusti (Galerella pulverulenta)
- Hoikkamangusti (Galerella sanguinea)
Helogale
- Helogale hirtula
- Kääpiömangusti eli kääpiömango^[2] (Helogale parvula)
Mungot (Herpestes)
- Lyhythäntämangusti (Herpestes brachyurus)
- Mungo (Herpestes edwardsi)
- Intianruskomangusti^[2] (Herpestes fuscus)
- Ikneumoni eli faaraorotta^[2] eli egyptinmangusti^[2] (Herpestes ichneumon)
- Intianpikkumangusti (Herpestes javanicus)
- Pitkäkuonomangusti (Herpestes naso)
- Juovikasrapumangusti (Herpestes semitorquatus)
- Ruostemangusti (Herpestes smithii)
- Rapumangusti (Herpestes urva)
- Juovaniskamangusti (Herpestes vitticollis)
Ichneumia
- Valkohäntämangusti (Ichneumia albicauda)
Liberiictis
- Liberianmangusti (Liberiictis kuhni)
Aitomangustit (Mungos)
- Gambianmangusti (Mungos gambianus)
- Seepramangusti (Mungos mungo)
Paracynictis
- Selousinmangusti (Paracynictis selousi)
Rhynchogale
- Mellerinmangusti (Rhynchogale melleri)
Suricata
- Nelisormimangusti (Suricata suricatta)

Hyeenat (Hyaenidae) muokkaa

Crocuta
- Täplähyeena (Crocuta crocuta)
Hyaena
- Ruskohyeena (Hyaena brunnea)
- Juovahyeena (Hyaena hyaena)
Proteles
- Maasusi (Proteles cristata)

Caniformia muokkaa

Koiraeläimet (Canidae) muokkaa

Atelocynus
- Pienikorvakettu^[2]^[3] eli pienikorvakoira^[2] eli kärppäkettu (Atelocynus microtis)
Koirat (Canis)
- Juovasakaali (Canis adustus)
- Kultasakaali eli sakaali^[4] (Canis aureus)
- Kojootti (Canis latrans)
- Susi eli harmaasusi^[2] (Canis lupus)
- Vaippasakaali (Canis mesomelas)
- Simieninsakaali eli simeninsakaali^[3] eli etiopiankettu^[2]^[3] (Canis simensis)
Cerdocyon
- Ravunsyöjäkettu eli ravunsyöjäkoira^[2] (Cerdocyon thous)
Chrysocyon
- Harjasusi (Chrysocyon brachyurus)
Cuon
- Vuorisusi eli aasianvillikoira^[2] (Cuon alpinus)
Dusicyon
- Falklandinkettu (Dusicyon australis) †
Eteläamerikanketut (Lycalopex)
- Culpeo eli andienkettu^[2]^[3] (Lycalopex culpaeus)
- Lycalopex fulvipes
- Lintukettu (Lycalopex griseus)
- Pampakettu (Lycalopex gymnocercus)
- Sechurankettu (Lycalopex sechurae)
- Pienihammaskettu (Lycalopex vetulus)
Lycaon
- Hyeenakoira (Lycaon pictus)
Nyctereutes
- Supikoira (Nyctereutes procyonoides)
Otocyon
- Korvakoira eli korvakettu^[2] (Otocyon megalotis)
Speothos
- Pensaskoira (Speothos venaticus)
Harmaaketut (Urocyon)
- Harmaakettu eli puukettu^[2] (Urocyon cinereoargenteus)
- Saariharmaakettu (Urocyon littoralis)
Ketut (Vulpes)
- Bengalinkettu (Vulpes bengalensis)
- Blanfordinkettu^[2] (Vulpes cana)
- Kaamakettu (Vulpes chama)
- Korsakki (Vulpes corsac)
- Tiibetinkettu (Vulpes ferrilata)
- Naali eli napakettu^[2] eli sinikettu^[2] (Vulpes lagopus)
- Vulpes macrotis
- Vaaleakettu (Vulpes pallida)
- Hiekkakettu (Vulpes rueppellii)
- Kissakettu (Vulpes velox)
- Kettu eli punakettu^[2] (Vulpes vulpes)
- Aavikkokettu eli fennekki (Vulpes zerda)

Karhut (Ursidae) muokkaa

Ailuropoda
- Isopanda eli jättiläispanda^[2] eli panda^[2] eli pandakarhu^[2] eli bambukarhu^[2] (Ailuropoda melanoleuca)
Helarctos
- Malaijikarhu^[2] eli malaijinkarhu^[3] eli malajikarhu (Helarctos malayanus)
Melursus
- Huulikarhu (Melursus ursinus)
Tremarctos
- Silmälasikarhu (Tremarctos ornatus)
Karhut (Ursus)
- Mustakarhu (Ursus americanus)
- Karhu eli ruskeakarhu^[2]^[3] eli maakarhu^[2] (Ursus arctos)
- Jääkarhu (Ursus maritimus)
- Sepelkarhu^[2]^[3] eli kauluskarhu (Ursus thibetanus)

Korvahylkeet (Otariidae) muokkaa

Korvahylkeet (Arctocephalus)
- Eteläamerikanmerikarhu (Arctocephalus australis)
- Uudenseelanninmerikarhu eli forsterinmerikarhu^[2] (Arctocephalus forsteri)
- Galapagosinmerikarhu^[2]^[3] (Arctocephalus galapagoensis)
- Kergueleninmerikarhu (Arctocephalus gazella)
- Juanfernandesinmerikarhu (Arctocephalus philippii)
- Afrikanmerikarhu (Arctocephalus pusillus)
- Guadalupenmerikarhu (Arctocephalus townsendi)
- Amsterdaminsaarenmerikarhu (Arctocephalus tropicalis)
Callorhinus
- Pohjanmerikarhu (Callorhinus ursinus)
Eumetopias
- Stellerinmerileijona (Eumetopias jubatus)
Neophoca
- Tasmanianmerileijona eli australianmerileijona^[2] (Neophoca cinerea)
Otaria
- Patagonianmerileijona (Otaria flavescens)
Phocarctos
- Uudenseelanninmerileijona (Phocarctos hookeri)
Zalophus
- Kalifornianmerileijona (Zalophus californianus)
- Japaninmerileijona^[3] (Zalophus japonicus) †
- Galapagosinmerileijona^[2]^[3] (Zalophus wollebaeki)

Mursut (Odobenidae) muokkaa

Odobenus
- Mursu (Odobenus rosmarus)

Hylkeet eli varsinaiset hylkeet^[2]^[3] (Phocidae) muokkaa

Cystophora
- Kuplahylje (Cystophora cristata)
Erignathus
- Partahylje (Erignathus barbatus)
Halichoerus
- Halli eli harmaahylje^[2] (Halichoerus grypus)
Histriophoca
- Juovahylje (Histriophoca fasciata)
Hydrurga
- Merileopardi (Hydrurga leptonyx)
Leptonychotes
- Weddellinhylje (Leptonychotes weddellii)
Lobodon
- Krillihylje eli rapuhylje^[2] (Lobodon carcinophaga)
Merinorsut^[2] eli norsuhylkeet (Mirounga)
- Pohjanmerinorsu (Mirounga angustirostris)
- Etelänmerinorsu (Mirounga leonina)
Munkkihylkeet (Monachus)
- Munkkihylje (Monachus monachus)
- Havaijinhylje (Monachus schauinslandi)
- Floridanhylje (Monachus tropicalis) †
Ommatophoca
- Rossinhylje (Ommatophoca rossii)
Pagophilus
- Grönlanninhylje (Pagophilus groenlandicus)
Norpat (Phoca)
- Täplähylje (Phoca largha)
- Kirjohylje (Phoca vitulina)
Pusa
- Kaspianhylje (Pusa caspica)
- Norppa eli kiehkuraishylje^[2] (Pusa hispida)
- Baikalinhylje (Pusa sibirica)

Näätäeläimet (Mustelidae) muokkaa

Saukot (Lutrinae)
- Afrikansaukot (Aonyx)
  - Valkoposkisaukko (Aonyx capensis)
  - Pikkusaukko eli lyhytkynsisaukko^[2]^[3] (Aonyx cinerea)
- Enhydra
  - Merisaukko (Enhydra lutris)
- Hydrictis
  - Täpläsaukko eli täpläkurkkusaukko^[5] (Hydrictis maculicollis)
- Amerikansaukot (Lontra)
  - Amerikansaukko eli kanadansaukko^[2] (Lontra canadensis)
  - Eteläamerikansaukko^[5] eli neotropiikinsaukko^[2]^[3] eli pitkähäntäsaukko (Lontra longicaudis)
  - Patagoniansaukko^[5] eli etelänjokisaukko (Lontra provocax) eli eteläamerikansaukko^[2]^[3]
  - Rannikkosaukko^[5] eli rantasaukko (Lontra felina)
- Saukot (Lutra)
  - Saukko eli euraasiansaukko^[2] (Lutra lutra)
  - Lutra nippon eli Lutra lutra whiteleyi † (ks. Saukot (suku))
  - Karvakuonosaukko (Lutra sumatrana)
- Lutrogale
  - Lyhytkarvasaukko^[2]^[3] eli intiansaukko (Lutrogale perspicillata)
- Pteronura
  - Jättiläissaukko (Pteronura brasiliensis)
Mustelinae
- Arctonyx
  - Kaulusmäyrä (Arctonyx collaris)
- Eira
  - Taira (Eira barbara)
- Grisonit (Galictis)
  - Pikkugrisoni (Galictis cuja)
  - Grisoni (Galictis vittata)
- Gulo
  - Ahma (Gulo gulo)
- Haisuhillerit (Ictonyx)
  - Libyanhaisuhilleri (Ictonyx libyca)
  - Haisuhilleri eli tsorilla^[2] (Ictonyx striatus)
- Lyncodon
  - Hillerikärppä (Lyncodon patagonicus)
- Näädät (Martes)
  - Amerikannäätä (Martes americana)
  - Mustanäätä (Martes flavigula)
  - Kivinäätä eli koivunäätä^[2] eli pihanäätä^[2] (Martes foina)
  - Nilgirinnäätä eli nilgirinäätä^[2] eli keltakurkkunäätä^[2] (Martes gwatkinsii)
  - Näätä eli mäntynäätä^[2] (Martes martes)
  - Japaninnäätä (Martes melampus)
  - Kanadannäätä eli kalastajanäätä^[2] eli pekani^[2] (Martes pennanti)
  - Soopeli (Martes zibellina)
- Meles
  - Meles anakuma
  - Meles leucurus
  - Mäyrä eli euraasianmäyrä^[2] eli metsäsika^[2] (Meles meles)
- Mellivora
  - Mesimäyrä eli rateli^[2] (Mellivora capensis)
- Aurinkomäyrät^[2] eli hillerimäyrät (Melogale)
  - Kinabalunaurinkomäyrä^[3] (Melogale everetti)
  - Kiinanaurinkomäyrä (Melogale moschata)
  - Idänaurinkomäyrä (Melogale orientalis)
  - Intianaurinkomäyrä (Melogale personata)
- Kärpät (Mustela)
  - Brasiliankärppä (Mustela africana)
  - Vuorikärppä (Mustela altaica)
  - Kärppä (Mustela erminea)
  - Arohilleri (Mustela eversmanii)
  - Andienkärppä (Mustela felipei)
  - Pitkähäntäkärppä (Mustela frenata)
  - Mustela itatsi
  - Keltavatsakärppä (Mustela kathiah)
  - Vesikko (Mustela lutreola)
  - Indonesiankärppä (Mustela lutreolina)
  - Mustajalkahilleri (Mustela nigripes)
  - Lumikko (Mustela nivalis)
  - Paljasjalkahilleri eli paljasjalkakärppä^[2] (Mustela nudipes)
  - Hilleri (Mustela putorius)
  - Siperiankärppä^[2] eli kolinski (Mustela sibirica)
  - Juovaselkäkärppä (Mustela strigidorsa)
  - Mustela subpalmata
- Neovison
  - Neovison macrodon †
  - Minkki (Neovison vison)
- Poecilogale
  - Valkoniskahilleri (Poecilogale albinucha)
- Taxidea
  - Amerikanmäyrä eli karkaju^[2] (Taxidea taxus)
- Vormela
  - Tiikerihilleri (Vormela peregusna)

Haisunäädät^[2] eli skunkit^[2] (Mephitidae) muokkaa

Kärsäskunkit (Conepatus)
- Chinga (Conepatus chinga)
- Patagonianskunkki (Conepatus humboldtii)
- Valkoselkäskunkki^[2] eli porsasskunkki^[2] (Conepatus leuconotus)
- Amazonasinskunkki (Conepatus semistriatus)
Haisunäädät (Mephitis)
- Huppuskunkki (Mephitis macroura)
- Haisunäätä eli juovaskunkki^[2] eli skunkki^[2] (Mephitis mephitis)
Haisumäyrät (Mydaus)
- Haisumäyrä eli teledu^[2] (Mydaus javanensis)
- Löyhkämäyrä eli palawaninlöyhkämäyrä^[2] (Mydaus marchei)
Täpläskunkit (Spilogale)
- Eteläntäpläskunkki^[2] (Spilogale angustifrons)
- Lännentäpläskunkki^[2] (Spilogale gracilis)
- Idäntäpläskunkki eli täpläskunkki^[4] (Spilogale putorius)
- Kääpiötäpläskunkki (Spilogale pygmaea)

Puolikarhut (Procyonidae) muokkaa

Olingot (Bassaricyon)
- Alleninolingo eli alleninkissafretti^[2] (Bassaricyon alleni)
- Bassaricyon beddardi
- Gabbinolingo eli gabbinkissafretti^[2] (Bassaricyon gabbii)
- Bassaricyon lasius
- Bassaricyon pauli
Kissafretit (Bassariscus)
- Kissafretti (Bassariscus astutus)
- Meksikonkissafretti (Bassariscus sumichrasti)
Koatit eli nenäkarhut^[2] (Nasua)
- Valkonenäkoati eli valkonenäkarhu^[2] (Nasua narica)
- Punakoati^[2] eli koati eli punanenäkarhu^[2] (Nasua nasua)
Nasuella
- Vuorikoati (Nasuella olivacea)
Potos
- Kinkaju eli kierteishäntäkarhu^[2] (Potos flavus)
Pesukarhut eli supit^[2] (Procyon)
- Ravunsyöjäsupi (Procyon cancrivorus)
- Pesukarhu eli supi^[2] (Procyon lotor)
- Cozumelinsupi (Procyon pygmaeus)

Ailuridae muokkaa

Ailurus
- Kultapanda eli pikkupanda^[2]^[3] (Ailurus fulgens)

Lähteet muokkaa

Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Carnivora Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 8.1.2012. (englanniksi) (tieteellisten nimien ja taksonomian lähde)
Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet luomus.fi. 2008. Arkistoitu 1.2.2012. Viitattu 9.1.2012. (viitteettömien suomenkielisten nimien lähde, uudet nimet vahvistamattomia ehdotuksia, taksonomia osittain vanhentunut)

Viitteet muokkaa

↑ Wilson & Reeder's Mammal Species of the World, 3rd edition: Preface (englanniksi) Luettu 8.1.2012
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m ⁿ ^o ^p ^q ^r ^s ^t ^u ^v ^w ^x ^y ^z ^aa ^ab ^ac ^ad ^ae ^af ^ag ^ah ^ai ^aj ^ak ^al ^am ^an ^ao ^ap ^aq ^ar ^as ^at ^au ^av ^aw ^ax ^ay ^az ^ba ^bb ^bc ^bd ^be ^bf ^bg ^bh ^bi ^bj ^bk ^bl ^bm ^bn ^bo ^bp ^bq ^br ^bs ^bt ^bu ^bv ^bw ^bx ^by ^bz ^ca ^cb ^cc ^cd ^ce ^cf ^cg ^ch ^ci ^cj ^ck ^cl ^cm ^cn ^co ^cp ^cq ^cr ^cs ^ct ^cu ^cv ^cw ^cx ^cy ^cz ^da ^db ^dc ^dd Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 10–151, 230–281. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 1, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m ⁿ ^o ^p ^q ^r ^s ^t ^u ^v ^w ^x ^y ^z ^aa ^ab ^ac ^ad Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 2: Nisäkkäät, s. 80–270. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4687-X.
↑ ^a ^b ^c Haku nimistöluettelosta Hatikka. 3.3.2006. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Arkistoitu 18.10.2011. Viitattu 12.1.2012.
↑ ^a ^b ^c ^d Lajihaku Suomen Lajitietokeskus, laji.fi. Viitattu 15.08.2020.

[1] Wilson & Reeder's Mammal Species of the World, 3rd edition: Preface (englanniksi) Luettu 8.1.2012

[Maailmaneläimet-2] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m ⁿ ^o ^p ^q ^r ^s ^t ^u ^v ^w ^x ^y ^z ^aa ^ab ^ac ^ad ^ae ^af ^ag ^ah ^ai ^aj ^ak ^al ^am ^an ^ao ^ap ^aq ^ar ^as ^at ^au ^av ^aw ^ax ^ay ^az ^ba ^bb ^bc ^bd ^be ^bf ^bg ^bh ^bi ^bj ^bk ^bl ^bm ^bn ^bo ^bp ^bq ^br ^bs ^bt ^bu ^bv ^bw ^bx ^by ^bz ^ca ^cb ^cc ^cd ^ce ^cf ^cg ^ch ^ci ^cj ^ck ^cl ^cm ^cn ^co ^cp ^cq ^cr ^cs ^ct ^cu ^cv ^cw ^cx ^cy ^cz ^da ^db ^dc ^dd Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 10–151, 230–281. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 1, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.

[MUE-3] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m ⁿ ^o ^p ^q ^r ^s ^t ^u ^v ^w ^x ^y ^z ^aa ^ab ^ac ^ad Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 2: Nisäkkäät, s. 80–270. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4687-X.

[Hatikka-4] Haku nimistöluettelosta Hatikka. 3.3.2006. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Arkistoitu 18.10.2011. Viitattu 12.1.2012.

[Lajitietokeskus-5] Lajihaku Suomen Lajitietokeskus, laji.fi. Viitattu 15.08.2020.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]