Luettelo laivalatomuksista

Tämä on luettelo laivalatomuksista.

Ruotsin laivalatomuksia

Gotlanti

Gotlannin laivalatomukset

Vuonna 1927 tunnettiin Gotlannista 162 laivalatomusta, vuonna 1945 niitä tunnettiin 325 ja nykyään noin 380. Niistä on tutkittu 70 ja 54 hyvin tarkkaan. Tutkimusten perusteella laivalatomukseen on yleensä haudattu yksi henkilö, tosin muutamissa on useita. 14 tutkitusta latomuksesta ei kuitenkaan löytynyt ollenkaan hautaa. Useimmat oli tehty lähelle merenrantaa, paikkoihin, joissa oli aiemmin käytössä muitakin hautatapoja. Laivalatomuksia tehtiin samaan aikaan kuin hautaröykkiöitä eli hiidenkiukaita. Samoissa kalmistoissa on myös pyöreitä kehäkivetyksiä. Monet laivalatomukset ovat yksinäisiä, mutta toiset on rakennettu muiden latomusten viereen. Kohteissa on useimmiten alle kymmenen latomusta. Latomusten rakenne vaihtelee suuresti, mutta syytä ei toistaiseksi tiedetä. Osa latomuksista on muodostettu pikkukiviriveistä, toisissa on käytetty suuria lohkareita. Suuret laivalatomukset ovat kymmeniä metrejä pitkiä, kun pienet ovat vain parimetrisiä.

Esinelöytöjen ja radiohiiliajoitusten mukaan laivalatomuksia alettiin tehdä pronssikauden kolmannen kauden aikana, ja viimeiset latomukset nousivat kuudennen kauden aikana eli noin 1100−500 eaa. Viikinkiaikana tapa heräsi uudelleen eloon. Gotlannissa laivat olivat tärkeitä merenkulun takia, mutta laivankuvia esiintyy hauta-antimissa ja kalliopiirroksissa yllättävän vähän. Sen sijaan Gotlannissa laivalatomuksia on tiheämmin kuin missään muualla.

Gotlannin lukuisista laivalatomuksista (haku tietokannasta) suurin sijaitsee Gnisvärdin kalmistossa,. Hienon näköinen on myös Tjelvarin laivalatomus. Muualla on laivalatomuksia Gannarvenissa, Laun kylässä, jossa on viisi laivalatomusta Butravjsista, Gränessä,, Rannarvessa, jossa on kuusi latomusta Djupvikissa, Barshalderissa ja Gålrum Digerrojrin kalmistossa, jossa niitä on useita.

Öölanti

Myös Öölannissa on laivalatomuksia lähes 40, joista yli puolet ajoittuvat pronssikaudelle (haku tietokannasta). Sellaisia on muun muassa Albökessa, Borgholmissa, Förassa, Glömmingessa, Hulterstadissa, Högbyssa, Högsrummissa, Köpingissa, Räpplingessa, Segerstadissa ja Södra Möcklebyssä.

Etelä-Ruotsi

Skånen tunnetuin laivalatomus Alen kivet

Etelä-Ruotsiin kuuluvat Blekinge ja Skåne. Skånessa (haku tietokannasta) sijaitsee Ystadin lähellä Kåsebergassa Ruotsin kuuluisin laivalatomus Alen kivet. Kivik tunnetaan muista kalmistoalueen kiviröykkiöistä, mutta siellä on myös 60 metriä pitkä laivalatomus. Myös Vätterydissä ja Stenhedissa on näyttävät latomukset. Fulltoftassa on kuusi laivalatomusta, Häglingessa neljä latomusta ja Norra Mellbyssä 15 latomusta.

Blekinge sijaitsee Skånen ja Öölannin välissä. Kalmarin läänissä on noin 80 laivalatomusta, jotka kuuluvat todennäköisesti pronssikaudelle. Augerumissa, Edestadissa, on latomukset sekä Edestadin kalmistossa 18 pientä laivalatomusta. Förkärlan kalmistossa on noin 10 laivalatomusta Hjortsbergassa on neljä kalmistoa, joissa on yhteensä 31 laivalatomusta. Jämjössa on kaksi kalmistoa, jossa laivalatomuksia, Jämshögissä yksi latomus, Karlskronan keskustassa olevassa kalmistossa kuusi latomusta ja Nättrabyssä 21 laivalatomusta kahdessa kalmistossa.

Muualla

Mjösjönin laivalatomus

Hallandissa on joitakin latomuksia (haku tietokannasta) ja pohjoisempana Bohuslänissä (haku tietokannasta) kiinnittää huomiota pystykivistä muodostettu Blomsholmin latomus Skeessa aivan Norjan rajan lähellä. Länsi-Götanmaalla (haku tietokannasta) tunnetaan yleisesti Askebergan laivalatomus, joka on 55 metriä pitkä ja tehty suurista pyöreistä kivistä.

Uplannissa (haku tietokannasta) sijaitsevat muun muassa Björkön kalmisto jossa on 1 500 kumpua ja niiden joukossa viisi laivalatomusta, sekä Runsan kalmisto, jossa on kaksi laivalatomusta (53 ja 37 metriä pitkät). Kuuluisa kohde Västmanlandissa on Anundshögin kummut ja niiden vieressä paljon valokuvatut peräkkäiset laivalatomukset viiden muun latomuksen joukossa. Skärgårdsstadsin Översättran latomus on pronssikaudelta, ja se on tutkittu tarkkaan. Latomukset oli tutkimuksen mukaan rakennettu kivistä, jotka olivat otettu viereisistä hautaröykkiöistä. Valsgärden kalmistossa on näkyvillä "hävinnyt" laivalatomus.

Södermanlandissa (haku tietokannasta) on paljon pieniä latomuksia (224 latomusta 186 kohteessa, joista 66 pronssikaudelta) ja esimerkiksi Åsan kalmistossa on yksi laivalatomus. Itä-Götanmaalla Vadstenassa Vätternin itärannalla sijaitsee Nässjan laivalatomus ja Närkessä Vätternin ja Vänernin välissä Amundtorpin latomus.

Smålandissa on lukuisia latomuksia sisämaassa, joista merkittävimpiä ovat Borlandan kalmistossa olevat vähintään 14 laivalatomusta, Inglingen, kumpu latomus ja Mellerstan kalmisto, joissa on molemmissa kolme latomusta.

Pohjois-Ruotsissa Umajassa tunnetaan ehkä pohjoisin laivalatomus Mjösjön.

Tanskan laivalatomuksia

Tanskassa on vaikuttavan näköisiä laivalatomuksia. Kuuluisin lienee kalmisto Jellingehögarna jossa on maailman suurin Jellingen laivalatomus (alun perin 354 metriä pitkä). Myös Lejressä oleva kalmisto Lejrehögarna, jossa on latomuksia, on kuuluisa. Lindholm Høje sijaitsee Limfjordenin rannalla. Klebæk Høje Ribessä Jyllannissa pronssikautinen kalmisto, jossa on 45 metriä pitkä laivalatomus ja sen erikoisuutena on 1,5 m korkea riimukivi.. Vielä pitempi laivalatomus on Fyn saaressa oleva 60-metrinen Glavendrup, jonka riimukivissä on pitkiä tekstejä. Dyndved Strandissa on yksi säilynyt ja kaksi tuhoutunutta laivalatomusta ja läheisessä Stolbro Næsissä on kolme säilynyttä latomusta, joiden pituudet ovat 6, 5 ja 12 metriä sekä yksi tuhoutunut laivalatomus. Muita laivalatomuksia ovat Hjarnøn latomus, Bækken, Konabbe Skovin, Højstrup-Markin, Forn Sidr, Odensessa ja Endelaven latomus (ajoitettu 860 jaa.).

Bornholm

Bornholmissa on yli 30 laivalatomusta tai laivan muotoista kiviröykkiötä, joista ajoitetaan pronssikaudelle. Niistä 19 on säilynyt tuhoutumatta nykypäiviin saakka. Bornholmin laivalatomukset on rakennettu reunoistaan yhtenäisellä kiviketjulla, jonka sisälle on heitetty pikkukiviä ja maata. Ne ovat muodoltaan pitkänomaisia. Saarella on kaksi laivalatomus keskittymää. Toinen on nimeltään Åkersin kalmisto, joka sijaitsee Egebyssä, ja siinä on 90 kiviröykkiötä joista kahdeksan on laivalatomuksia. Toinen keskittymä on Vestermarie Plantagen kalmistossa. Kalmiston länsilaidalla on kolme laivalatomusta ja 200 metriä kaakkoon sijaitsee viisi laivalatomusta ja neljä pikkuröykkiötä. Molemmissa keskittymissä erottuu selvästi laivapari ja yksinäinen laiva. Näistä laivoista 150 metriä pohjoiseen sijaitsee Galgebakkenin kalmisto, jossa on 19 kiviröykkiötä. Niistä kaksi on laivalatomuksia, jotka on aseteltu kylki kylkeen. Bornholmin laivalatomuksien pituuden vaihtelevat 7−30 metriä.

Nimeltä voidaan mainita Spetjarskutan, Troldskoven ja Hellig Kvinde.

Norjan laivalatomuksia

Larvikin lähellä on kolme kohdetta: Istrehågan, joka on Norjan kuuluisin laivalatomus, Elgesem ja rantakivikossa Mølen (valokuva). Muita latomuksia ovat Tingvoll (tai Tingvold) Ekeberg ja Ullerøy.

Muualla

Suomi

Suomessa on noin 50 laivalatomusta. Niistä on Ahvenanmaalla 37, joista 14 ajoitetaan pronssikauteen ja muut mahdollisesti rautakauteen. Eniten laivalatomuksia on Sundissa Grytverknäsetissä, jossa niitä on yhdeksän laivalatomusta. Ne ovat 3−13 metriä pitkiä ja 3−4 metriä leveitä. Näistä on kolme tutkittu, ja vain yhdestä löytyi hautamateriaalia. Jäljistä päätellen vainaja poltettiin latomuksessa ja palaneet luut jätettiin hautaan. Vaikka radiohiiliajoituksia ei tehty, voidaan hauta sijoittaa pronssikauteen keramiikan perusteella. Eräs laivalatomuksista on kuvattu vuoden 1999 postimerkkiin.

Useimmat Ahvenanmaan laivalatomuksista ovat pohjois-eteläsuuntaisia. Ne on rakennettu pyörökallioiden laelle tai kallioharjanteille metsiin. Latomukset on aseteltu paljaalle kalliolle tiiviinä kivirivistöinä ja sisäosat täytettynä pikkukivillä. Yleensä laivat esiintyvät yksinään tai pienessä ryhmässä, mutta lähellä muiden pronssikauden hautarakennelmien kanssa. Vain yksi tapaus tunnetaan, jossa laivat on rakennettu yhteen kylki kyljessä. Hammarlansissa Torpin laivalatomus on aseteltu kiinni muiden hautarakennelmien kanssa.

Laihialla Murhaastonkankaalla olevalla hautaröykkiöalueella on yksi hauta, joka muistuttaa suuresti pieniä laivalatomuksia. Jos tavalliseen kiviröykkiön kylkeen latoo uuden haudan, saattaa vaikutelma muuttua laivalatomukseksi. Sen sijaan Porin Niittumaan pitkänomainen kivilatomus on ladottu pienistä kivistä pitkänomaiseksi "laivalatomukseksi". Latomuksen päissä on suuremmat kivet, mutta tällaisen variantin nimeämiseksi laivalatomukseksi kaipaa vielä Suomessa lisätutkimuksia.

Manner-Suomen latomukset ovat muodoltaan epämääräisempiä kuin Ruotsissa. Niistä ei myöskään ole löydetty hautauksia tai niitä ei ole pystytty ajoittamaan. Muita laivalatomuksiksi luokiteltuja hautoja tunnetaan esimerkiksi Kemiönsaaren Hamnholmssundetistä, Kotkan Höyteristä ja Salovaarasta, Haminan Savilahdesta, Talviapajanvuoresta ja Kuorisalosta ja lisäksi yhdet Laitilasta ja Raumalta.

Viro

Virosta tunnetaan kolme laivalatomusta. Saarenmaan eteläosassa Lüllen kylässä olevalta Sõrvenniemeltä tunnetaan kaksi gotlantilaista latomusta, jotka on rakennettu keulat yhdessä suoraan jonoon. Näistä näyttävämpi latomus on 7,5 metriä pitkä ja siitä on löydetty kaksi hiekkakivistä tehtyä paasiarkkua. Arkuista löydettiin palanutta luuta, keihäänkärki, pinsetit ja savikupin jäännökset. Se on ajoitettu 800 eaa. eli myöhäiselle pronssikaudelle. Toisessa Sõrven latomuksessa oli graniittilohkareista tehty arkku, jonka sisältä löydettiin saviastian jäännökset.

Tallinnan läheltä Väön kylästä on löytynyt kolmas Viron laivalatomus. Se on Viron laivalatomuksista vaatimattomin.

Latvia

Latviasta tunnetaan vanhastaan 11 laivalatomusta viidessä ryhmässä vain yhdeltä seudulta Kuurinmaalta, jossa näitä kutsutaan nimellä "Velna laivas eli Pirunlaiva". Ne sijaitsivat rannikon läheisyydessä Rojajoen itärannalla 15 kilometrin matkalla: Bīlavi (2 kpl), Birznieki (1 kpl), Lībe (3 kpl), Mušinas (2 kpl) ja Plintiņi (1 kpl). Uusi löytöjä ovat Pojas (1 kpl) ja Paušas (1 kpl). Ne olivat 8−24 metriä pitkiä ja pisin niistä sijaitsi Dundagas Plintiņissä. Vain kolme vanhaa laivalatomusta on jäljellä.

Saksa

Saksassa on Schleswig-Holsteinissa kaksi laivalatomusta. Kuuluisa pieni usean latomuksen kohde Altes Lager sijaitsee Menzlinin kylässä.

Man-saari, Englanti

Viikinkien hyökkäykset Englantiin, Färsaarille ja Irlantiin jättivät sinne paljon jälkiä asuinpaikkojen, hautojen ja haaksirikkojen muodossa. Myös laivalatomus on Man-saaren eteläosissa Balladoolessa lähellä Arborya. Toinen laivalatomus saattaa olla saaren pohjoisosassa.

Aiheesta muualla

• Jarmo Grönros: Lounais-Suomen röykkiöhaudat Aurajoesta Rauman maalaiskuntaan. 1983. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto.
• Angelika Friedrich: Schiffssetzungen, valokuvia ruotsalaisista laivalatomuksista (saksaksi)
• Wikinger in Dænemark: verkkosivu
• Asplund, Mattias: Skeppssättningarnas återkomst (Arkistoitu – Internet Archive), 2002
• Kaivausraportti: Ales stenar^{[vanhentunut linkki]}, 2002
• Fornvännen: Jellingemonumenten
• Google Books: kirja
• Ruotsalaistutkimus esittää pronssikautiset kivimuodostelmat uudessa valossa Agricolan uutis- ja keskustelufoorumi (20.3.2013)