Luettelo hissialan termeistä

Wikimedia-luetteloartikkeli

Tämä on luettelo hissialaan kuuluvista termeistä.

A[1] muokkaa

  • Alasivukonehissillä tarkoitetaan mekaanisvälitteistä hissiä, jonka konehuone on sijoitettu jollekin alimmista pysähdystasoista kuilun viereen ja jossa koneisto on osaksi kuilun puolella.
  • Alasuojatila (alakyyristymistila) on se vapaa tila, joka jää korin ja kuilun pohjan väliin ja joka on korkeudeltaan ja poikkipinnaltaan niin suuri ja sen muotoinen, että siihen voi suojautua kyyristyneenä korin saavuttaessa alaääriasentonsa.
  • Alaääriasennolla tarkoitetaan korin tai vastapainon alinta mahdollista asentoa kuilussa silloin kun kori tai vastapaino on mekaanisesti estetty laskeutumasta alemmaksi tai on kokoonpuristuneella puskurilla.
  • Avokuilulla tarkoitetaan hissiverkolla suojattua kuilua. Kuilu voi olla myös osaksi avokuilu.

E[1] muokkaa

  • Ennakkoaukaisulla tarkoitetaan korin ja kuilun itsetoimivien ovien avautumisen alkamista jonkin verran ennen pysähdysaluetta.

H[1] muokkaa

  • Hissikuilulla (kuilulla) tarkoitetaan sitä suljettua tilaa, jossa kori ja vastapaino liikkuvat ja jonka tilan rajoittavat kuilun seinät, ovet, pohja ja katto.
  • Hissitiloilla tarkoitetaan niitä tiloja seinineen, lattioineen ja kattoineen, jotka muodostavat kuilun, konehuoneen, pyörästökomeron tai jonkin muun hissitarkoituksiin käytettävän tilan.
  • Hissiverkolla tarkoitetaan kuilun seinässä käytettävää teräslankaverkkoa.
  • Huoltokirja on hissin konehuoneessa säilytettävä kirja, johon hissinhuoltaja tekee huoltoa, vikoja ja niiden korjauksia koskevat merkinnät.
  • Huoltoajolla tarkoitetaan hissin liikettä, jota korin katolla huoltotyössä oleva asentaja voi ohjata huoltoajonapeista.
  • Hydraulisessa hississä kori saa liikkeensä nesteen liikuttaman männän avulla joko välittömästi tai välillisesti.

I[1] muokkaa

  • Itsekantavassa korissa ei ole erillistä kehystä (vrt. korin kehys).
  • Itsetoimivat ovet ovat koneiston avulla avautuvia tai sulkeutuvia korin ja kuilun kulkuaukon ovia.

J[1][2] muokkaa

  • Jalkasuojus on tavarahenkilöhissien veräjien alaosaan asetettu suojus, joka estää jalan joutumisen korin kynnyksen yli. Jalkasuojus on myös korin kynnyksen alapuolella oleva pystysuora levy, jonka tarkoituksena on estää jalan työntyminen korin kynnyksen alle pysähdystasolla seisottaessa ja korin liikkuessa alaspäin avoimin kuilun ovin tarkkuusasetusnopeudella tai itsetoimivien ovien avautuessa korin lähestyessä ylhäältä päin pysähdysaluetta.
  • Jarru on laite, joka pysäyttää hissin koneiston ja pitää korin paikallaan käyttömoottorin virran katkettua.
  • Jarrun avauslaitteella avataan jarru haluttaessa käyttää koneistoa käsin.
  • Johteet ohjaavat ja pitävät korin ja vastapainon radallaan.

K[2][3] muokkaa

  • Kannatinryhmä on kahden tai useamman kannattimen muodostama joukko köysiä tai ketjuja, joille kuormitus on jaettu mahdollisimman tasan.
  • Kannattimet ovat köysiä tai ketjuja, joiden varassa kori ja vastapaino riippuvat.
  • Kattoluukku on korin katossa oleva luukku, jota käytetään pelastusaukkona tai hissinhuoltajan kulkutienä.
  • Ketjuhississä siirretään liike koneistosta korille tai vastapainolle ketjupyörän kautta. Ketjun luistamattomuuden takia tämä hissityyppi on verrattavissa telahissiin.
  • Konehuone on sähkötila, jossa on vain hissiin kuuluvia laitteita (koneistoja, kojetauluja, jakokeskuksia tms.).
  • Koneistossa voi olla seuraavia osia: käyttömoottori, jarru, vaihde ja vetopyörä, tela tai ketjupyörä sekä hydraulisen hissin pumppu, venttiilit, sylinteri ja mäntä. Näiden avulla kori nostetaan, lasketaan ja pysäytetään.
  • Kori on se osa hissiä, jossa kuljetettava kuorma sijaitsee.
  • Korin hypyllä tarkoitetaan sitä korin jatkamaa matkaa ylöspäin, joka tapahtuu vastapainon puristettua puskurinsa kokoon tai vastapainon saavutettua kiinteän alustansa.
  • Korin kehys, joka kantaa korin, koostuu teräksisistä ala- ja yläpalkeista sekä niitä sitovista tangoista. Kehykseen on kiinnitetty kannattimet tai niiden taitopyörät tai koria nostava mäntä, ohjauskengät tai -rullat, tarrainpesät tms.
  • Korin vastapainolla tarkoitetaan telahississä tai ketjuhississä sitä vastapainoa, josta lähtevät kannattimet ohjataan taittopyörien tai ketjupyörien kautta koriin ja jolla kumotaan korin painoa.
  • Kuilun alaosa on alimman pysähdystason ja kuilun pohjan väliin jäävä kuilun osa.
  • Kuilun oven lukko estää kuilun oven avaamisen kuilun ulkopuolelta
    • kiinteällä lukkoradalla varustetussa hississä korin ollessa poissa pysähdysalueelta
    • liikkuvalla lukkoradalla varustetussa hississä muulloin kuin korin ollessa pysähtyneenä kyseisen pysähdysalueen kohdalle.
  • Kuilun oven (lukon) avauslaitteella voidaan kuilun ovi avata tarvittaessa silloin, kun kori ei ole oven takana.
  • Kuilun yläosa on ylimmän pysähdystason ja kuilun katon väliin jäävä kuilun osa.
  • Köydellä (köysillä) tarkoitetaan teräsvaijeria, joilla hissin liike välitetään.
  • Köyden vähimmäismurtokuormalla tarkoitetaan köyden nimellispoikkipinnan ja lankojen nimellisvetolujuuden ja köysirakenteelle sopivan kertoimen tuloa.
  • Köysihississä käytetään kannattimina teräsköysiä.
  • Köysipuristimella kiinnitetään vetopyörähississä tarvittaessa köydet vetopyörään urissaan luistamattomiksi.

L[3] muokkaa

  • Lastausajoalueella tarkoitetaan pysähdystasosta ylöspäin olevaa aluetta, jolla koria voidaan ajaa avoimin ovin kuormattaessa koria auton lavalta tms.
  • Liikkuvalla suojakynnyksellä tarkoitetaan ovettoman ja veräjättömän korin kynnyksessä olevaa laitetta, joka pysäyttää hissin käynnin jonkin esineen puristuessa kuilun seinän ja korin kynnyksen väliseen rakoon.
  • Luisutarrain kiinnittää korin tai vastapainon johteisiinsa vähitellen. Suuruudeltaan rajoitettu tarrausvoima saadaan aikaan ruuvien tai jousien puristaessa kiilat johdetta vasten.
  • Lukkorata avaa kuilun oven lukon salvan pysähdysalueella korin ollessa pysähtymässä tai pysähdyttyä sallien oven avaamisen.

M[3] muokkaa

  • Muotoaan muuttamaton vetopyörän ura on köysiura, jonka vetokyky ja pintapaine köyden ja uran pinnan välillä muuttuvat uran kuluessa. Tällainen ura on kuulaura (vetokyky ja pintapaine pienenevät).

N[3][4] muokkaa

  • Nimelliskuorma on kuorma, jolle hissi on suunniteltu.
  • Nimellisnopeus on nopeus, jolle hissi on suunniteltu. Tarkkuusasetusnopeus, lastausalueajonopeus tai pysähdystasolletulonopeus ei ole nimellisnopeus.
  • Nopeudenrajoitin on laite, joka saavutettuaan toimintanopeutensa saa alaspäin kulkevan korin tai vastapainon tarraimen toimimaan ja siten korin pysähtymään.
  • Nopeudenrajoittimen sähköinen turvalaite on hissin korin nopeudenrajoittimessa tai vastapainon nopeudenrajoittimessa oleva kytkin, joka katkaisee ohjausvirran hissin ajaessa tietyllä ylinopeudella alas- tai ylöspäin samoin kuin nopeudenrajoittimen toimiessa.
  • Nopeudenrajoittimen köyden kiristyspainon kytkin katkaisee ohjausvirran ennen kuin kiristyspaino laskeutuu kuilun pohjaan.
  • Nopeudenrajoittimen toimintanopeus on hissin nimellisnopeutta suurempi nopeus, jolla nopeudenrajoittimen köysi pysäytetään tai köyttä aletaan jarruttaa tarraimen saattamiseksi toimintaan.
  • Nostokorkeus on hissin päätepysähdystasojen väli.

O[4] muokkaa

  • Ohjauksella tarkoitetaan ohjauslaitteiden aiheuttamia kytkentätoimintoja, joiden vaikutuksesta kori lähtee liikkeelle, pysyy liikkeessä ja pysähtyy määrätyssä kohdassa.
  • Ohjausjännite on ohjausvirtapiirissä normaalissa tilassa esiintyvän jännitteen tehollisarvo (vaihtovirta) tai keskiarvo (tasavirta).
  • Ohjausjärjestelmä ottaa vastaan hissille annetut kutsut ja muun liikennetiedon ja määrää niiden perusteella hissin kulkusuunnan ja pysähtymiskerroksen sekä antaa hissin käyttäjille tarpeelliset merkinannot.
Suoraa ohjausta käytettäessä ohjausjärjestelmä vastaanottaa ja toteuttaa vain yhden ajokäskyn kerrallaan
Koontaohjausta käytettäessä kori poimii matkustajia tai jättää heitä matkalla alaspäin tai ylöspäin tai molempiin suuntiin.
  • Ohjauskengät tai ohjausrullat ovat koriin ja vastapainoon kiinnitettyjä laitteita, jotka ohjaavat koria ja vastapainoa johteissaan.
  • Ohjausvirtapiirejä ovat kaikki ne virtapiirit, joihin kuuluvilla ohjauslaitteilla saadaan aikaan korin liikkeellelähtö, kulkusuunnan valinta, kiihdytys, kulku, hidastus, pysähtyminen, liikkuvan lukkoradan ja ovikoneiston liikkeet tms.
  • Osastoivalla hissikuilulla tarkoitetaan paloteknisesti osastoivin rakennusosin rajoitettua hissikuilua. Osastoiva hissikuilu voi myös olla osa hissikuilusta.
  • Ovikosketin on turvakosketin, joka avautuu kuilun oven avautuessa ja katkaisee ohjausvirtapiirin.

P[4][5] muokkaa

  • Pelastusovea käytetään henkilökuljetukseen sallitun hissin kuilussa helpottamaan pelastustoimia pystysuorassa suunnassa kaukana toisistaan olevien pysähdystasojen välissä.
  • Pielirako on korin (kääntöovellisen hissin) oviaukon ja kuilun edustaseinänä välinen rako, joka saa olla max. 6 mm.
  • Piirikaavioista käyvät selville hissin virtapiirien kytkennät kojeineen ja merkintöineen.
  • Poistumisovi on hissin korin seinässä oleva ovi, josta voi päästä viereisen hissin koriin ja jota käytetään ainoastaan pelastustoimen yhteydessä.
  • Puskuri on kuilun pohjalle asennettu joustava alusta tai jousella tai öljyllä jarruttava laite, jonka tarkoituksena on estää matkustajien sekä korin ja vastapainon vahingoittuminen. Puskuri pysäyttää korin ja vastapainon vähitellen.
  • Pysähdystasolla tarkoitetaan sitä korin radan tasoa, jolta korin kuormaaminen tai purkaminen normaalisti tapahtuu.
  • Pysäytyslaite korissa on punainen painonappi (seis-nappi) tai kytkin, jolla kori saadaan pysähtymään mihin kohtaan tahansa normaalilla ajoradallaan.
  • Pyörästökomero on tila, jossa hissin taittopyörät ja mahdolliset muut vain hissiin kuuluvat laitteet koneistoa ja kojetaulua lukuun ottamatta sijaitsevat.
  • Pääkytkimellä saadaan hissi ja siihen liittyvät sähkölaitteet jännitteettömiksi lukuun ottamatta korin ja kuilun valaistusta, hälytyslaitteistoa, tms.
  • Päätepysähdystasolla tarkoitetaan alinta ja ylintä pysähdystasoa.
  • Päävirtapiirit yhdistävät verkkoon käyttömoottorin, generaattorin moottorin tms.

S[5] muokkaa

  • Salpakoskettimella tarkoitetaan kuilun oven lukon salpaa pakkoliikkeisesti seuraavaa turvapiirin kosketinta.
  • Salpatarrain on tarrain, joka toimiessaan kiinnittää korin tai vastapainon johteisiinsa käytännöllisesti katsoen viiveettä. Suureksi kasvava tarrausvoima saadaan aikaan vetämällä rullia, kiiloja, epäkeskoja tms. tarrainpesässä johteita vasten.
  • Suojatunnelia käytetään eräiden erikoishissien kuormausaukkojen edessä.

T[5] muokkaa

  • Taittopyörän tehtävänä on ohjata tai kannattaa kannattimena olevaa köyttä.
  • Tarkkuusasetuksella tarkoitetaan korin lattian asettamista ja pitämistä mahdollisimman tarkasti pysähdystasolla korin ensin pysähdyttyä lähelle pysähdystasoa. Tarkkuusasetus korjaa korin lattian asennon korin kuormituksen muuttuessa.
  • Tarrain on hissin korin tai vastapainon kehykseen kiinnitetty mekaaninen laite, jonka tehtävänä on pysäyttää ja sitten pitää paikoillaan johteissa alaspäin kulkeva kori tai vastapaino silloin, kun nopeus kasvaa määrättyä arvoa suuremmaksi. Tarraimeen kuuluu yleensä kaksi tarrainpesää.
  • Tarrainkytkin pysäyttää hissin koneiston käynnin tarrauksen tapahduttua eikä salli ohjausta ennen kuin tarrain on vapautettu.
  • Tarrainpesä kiiloineen tai rullineen on se tarraimen osa, joka korin tai vastapainon kehykseen kiinnitettynä, vähintään yksi johdetta kohden, tarraimen toimiessa pysäyttää ja sitten pitää paikoillaan alaspäin kulkevan korin tai vastapainon.
  • Tasausköyttä (-ketjua) käytetään kannattimien painon kumoamiseen.
  • Tela on sylinteri, jonka pintaan on sorvattu kierremuotoon urat, joihin telahissin kannatusköydet kiertyvät.
  • Telahississä siirretään liike koneistosta korille tai vastapainolle telan sisälle kiinnitettyjen ulkopinnan uriin kiertyvien köysien avulla.
  • Turvapiirillä tarkoitetaan ohjausvirtapiiriä tai sen osaa, jossa turvakytkentöjen ja -koskettimien kanssa on sarjassa niiden kontaktorien ohjauskelat, joiden koskettimien avautuminen pysäyttää hissin.

U[6] muokkaa

  • Umpikuilulla tarkoitetaan tiivein rakennusosin rajoitettua hissikuilua. Umpikuilu voi olla joko osastoitu tai osastoimaton. Kuilu voi olla myös osaksi umpikuilu.

V[6] muokkaa

  • Vaa'at ja jouset, jotka liittyvät kannattimiin, ovat laitteita, joilla kannattimille tuleva kuormitus tasataan niiden kesken.
  • Vaihde on käyttömoottorin ja vetopyörän, telan tai ketjupyörän väliin sijoitettu pyörimisnopeuden pienentäjä.
  • Vaihteellinen koneisto on koneisto, jossa moottorin pyörimisnopeus pienennetään sopivaksi vetopyörän, telan tai ketjupyörän pyörimisnopeudeksi.
  • Vaihteeton koneisto on koneisto, jossa vetopyörä on sijoitettu moottorin akselille, joten vetopyörällä ja moottorilla on sama pyörimisnopeus.
  • Vaimennettu salpatarrain on tarrain, jossa puskuri tai useampia puskureita on asennettu erityisen salpatarrainkehyksen ja koria kantavan kehyksen väliin, jolloin kori voi liikkua kehysten välisen puskurin ja jouston verran kehyksessään ohjattuna.
  • Valaistusvirtapiirillä tarkoitetaan virtapiiriä, johon kuuluvat korin ja kuilun valaisimet ja mahdollisesti pistorasiat ja korin tuuletin.
  • Varaleuka (narrauslovi, narrauspala) on kuilun oven salvassa oleva mekaaninen varmuuslukinta.
  • Vastapainolla kumotaan korin paino ja osa kuorman painosta. Vastapaino painaa yhtä paljon kuin on korin paino ja puolet ko. hissin nimelliskuormaa.
  • Vastapainon hypyllä tarkoitetaan vastapainon jatkamaa matkaa ylöspäin korin puskurin puristuttua kokoon tai korin saavutettua kiinteän alustansa.
  • Vaste on levy tai alusta, jonka tehtävänä on koskettaa ensimmäisenä puskuria.
  • Veräjäkosketin estää veräjällisen hissin korin liikkeelle lähdön veräjän ollessa jonkin verran auki. Jos veräjä on avattavissa korin liikkuessa, veräjäkosketin pysäyttää hissin avattaessa veräjää hieman.
  • Veräjällä tarkoitetaan hissin korin kulku- tai kuormausaukkoon vedettävää osittain avonaista suojarakennetta, joka suojaa matkustajia ja tavaroita hissin liikkuessa.
  • Vetopyörähississä siirretään liike koneistosta korille ja vastapainolle vetopyörän yli kulkevien köysien kautta kitkan välityksellä.
  • Vetopyörällä tarkoitetaan pyörää, johon on sorvattu sellaiset urat, että niiden ja kannattimien välisen kitkan avulla kori saadaan liikkeelle, pidetään liikkeessä ja jarrutetaan pysähdyksiin.

Y[6][7] muokkaa

  • Ylikuormasuoja estää hissin ohjauksen jossakin vetopyörähissityypissä korin ollessa vähintään 15 % ylikuormitettuna. Tämän tarkoituksena on köysien luiston estäminen vetopyörän urissa. Ylikuormasuojalla tarkoitetaan myös hydraulisen hissin ylipaineventtiiliä.
  • Ylikuormitussuoja on itsetoimiva suojalaite tai -laitteiden yhdistelmä, joka suojaa sähkölaitteita vahinkoa tai vaaraa aiheuttavalta ylikuormitukselta.
  • Yläsivukonehissillä tarkoitetaan mekaanisvälitteistä hissiä, jonka koneisto on sijoitettu ylimmälle pysähdystasolle kuilun viereen ja jonka konehuone on avoimessa yhteydessä kuilun kanssa.
  • Yläsuojatila (yläkyyristymistila) on se vapaa tila, joka jää korin katon ja kuilun katon väliin ja joka on korkeudeltaan ja poikkipinnaltaan niin suuri ja sen muotoinen, että siihen voi suojautua kyyristyneenä vastapainon saavuttaessa alaääriasentonsa ja korin hypättyä.
  • Ylä-ääriasennolla tarkoitetaan korin tai vastapainon ylintä mahdollista asentoa juuri hypyn päättymishetkellä tai sen kohdattua mekaanisen esteen (yläpuskurin).
  • Yläsuojalevy on korin kulkuaukon yläreunaan asennettu saranoitu levy, joka pysäyttää korin liikkeen käännettäessä levyä ylöspäin. Sen tarkoituksena on pysäyttää hissi esimerkiksi silloin, kun vaatekappale on jäänyt kuilun oven väliin ja kori kulkee alaspäin.

Ä[7] muokkaa

  • Äärirajakytkin pysäyttää itsetoimivasti koneiston käynnin korin ohitettua päätepysähdystason.

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Hissimääräykset, s. 12. Sähkötarkastuskeskus, 1994. Teoksen verkkoversio.
  2. a b Hissimääräykset, s. 13. Sähkötarkastuskeskus, 1994. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d Hissimääräykset, s. 14. Sähkötarkastuskeskus, 1994. Teoksen verkkoversio.
  4. a b c Hissimääräykset, s. 15. Sähkötarkastuskeskus, 1994. Teoksen verkkoversio.
  5. a b c Hissimääräykset, s. 16. Sähkötarkastuskeskus, 1994. Teoksen verkkoversio.
  6. a b c Hissimääräykset, s. 17. Sähkötarkastuskeskus, 1994. Teoksen verkkoversio.
  7. a b Hissimääräykset, s. 18. Sähkötarkastuskeskus, 1994. Teoksen verkkoversio.