Luettelo Suomen linnuista

Wikimedia-luetteloartikkeli

Tämä on luettelo Suomessa tavatuista lintulajeista. Kokonaisuudessaan lajeja on 486, joista kuusi on istutettu ja kuutta ei ole tavattu Suomessa vuoden 1950 jälkeen.

Suomen lajilistaa ylläpitää BirdLife Suomi, ja sen harvinaisuushavainnot käsittelee Rariteettikomitea. Lajien tieteelliset nimet sekä systemaattinen järjestys perustuvat BirdLife Suomen käyttämään kaksiosaiseen kirjaan The Howard and Moore Complete Checklist of the Birds of the World (4. painos, 2013–2014) sekä kirjan toisessa osassa julkaistuun korjausluetteloon ja -levyyn sekä Association of European Records and Rarities Committees -järjestön taksonomisen komitean elokuussa 2010 julkaistuun raporttiin AERC TAC’s Taxonomic Recommendations.

  • (B) Historiallinen – lajit, joita ei ole tavattu vuoden 1950 jälkeen
  • (C) Istutettu – ihmisen istuttamat

SorsalinnutMuokkaa

SorsatMuokkaa

 
Laulujoutsen on Suomen kansallislintu ja pesii nykyään lähes koko Suomessa.[1] Kuva Oulusta huhtikuulta 2017.
 
Valkoposkihanhi on Suomen uusimpia pesimälajeja, ja sen kanta on viime vuosikymmeninä lisääntynyt siellä runsaasti.[2]
 
Sinisorsakoiras Oulussa toukokuussa 2011.

KanalinnutMuokkaa

AitokanatMuokkaa

 
Metso on Suomen suurin kanalintu, jonka kanta on kuitenkin taantunut viime vuosikymmeninä.[6]
  • Pyy (Bonasa bonasia) Pesii vakituisesti[3]
  • Riekko (Lagopus lagopus) Pesii vakituisesti[3]
  • Kiiruna (Lagopus muta) Pesii vakituisesti[3]
  • Teeri (Tetrao tetrix) Pesii vakituisesti[3]
  • Metso (Tetrao urogallus) Pesii vakituisesti[3]
  • Peltopyy (Perdix perdix) Pesii vakituisesti[3]
  • Viiriäinen (Coturnix coturnix) Pesii satunnaisesti[3]
  • Fasaani (Phasianus colchicus) C Pesii vakituisesti[3]

KuikkalinnutMuokkaa

KuikatMuokkaa

 
Kuikka on Pohjois-Savon maakuntalintu.

UikkulinnutMuokkaa

UikutMuokkaa

UlappalinnutMuokkaa

UlappaliitäjätMuokkaa

UlappakeijutMuokkaa

PelikaanilinnutMuokkaa

SuulatMuokkaa

 
Merimetso pesi Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1996 ja on sen jälkeen runsastunut voimakkaasti.[7]
  • Suula (Morus bassanus) Tavataan lähes vuosittain[5]

MerimetsotMuokkaa

PelikaanitMuokkaa

HaikaralinnutMuokkaa

HaikaratMuokkaa

 
Suomen ensimmäinen onnistunut kattohaikaran pesintä oli Koski TL:ssä vuonna 2015.[8] Kuva heinäkuulta 2015.

KattohaikaratMuokkaa

IibiksetMuokkaa

PäiväpetolinnutMuokkaa

HaukatMuokkaa

 
Merikotka miltei hävisi Suomesta 1970-luvulla, mutta talviruokinnan ansiosta laji on uudelleen elpynyt.[9]

JalohaukatMuokkaa

KurkilinnutMuokkaa

RantakanatMuokkaa

KurjetMuokkaa

 
Kurki.

TrapitMuokkaa

RantalinnutMuokkaa

MeriharakatMuokkaa

AvosetitMuokkaa

PaksujalatMuokkaa

PääskykahlaajatMuokkaa

KurmitsatMuokkaa

 
Töyhtöhyyppä.

KurpatMuokkaa

 
Kuovi on Etelä-Pohjanmaan maakuntalintu.

KihutMuokkaa

LokitMuokkaa

 
Kalalokki.

RuokitMuokkaa

HietakanalinnutMuokkaa

HietakyyhkytMuokkaa

KyyhkylinnutMuokkaa

KyyhkytMuokkaa

KäkilinnutMuokkaa

KäetMuokkaa

PöllölinnutMuokkaa

TornipöllötMuokkaa

PöllötMuokkaa

 
Tyypillinen taigan pesimälintu viirupöllö on runsastunut Suomessa viime vuosikymmeninä.[14] Kuvan poikanen kesäkuussa 2006 länsisuomalaisessa metsässä.

KehrääjätMuokkaa

KirskulinnutMuokkaa

KiitäjätMuokkaa

SäihkylinnutMuokkaa

KuningaskalastajatMuokkaa

 
Värikäs kuningaskalastaja on Suomen harvinaisimpia pesimälintuja.

MehiläissyöjätMuokkaa

SininärhetMuokkaa

HarjalinnutMuokkaa

TikkalinnutMuokkaa

TikatMuokkaa

 
Käpytikkapari Inkoossa, vasemmalla naaras ja oikealla koiras.

VarpuslinnutMuokkaa

KiurutMuokkaa

PääskytMuokkaa

VästäräkitMuokkaa

 
Västäräkki on Pirkanmaan maakuntalintu.

TilhetMuokkaa

  • Tilhi (Bombycilla garrulus) Pesii vakituisesti[3]

KoskikaratMuokkaa

PeukaloisetMuokkaa

RautiaisetMuokkaa

RastaatMuokkaa

 
Punakylkirastas.

KertutMuokkaa

 
Pajulintu on Suomen runsaslukuisin pesimälaji, jota tavataan koko maassa.[16]

HippiäisetMuokkaa

 
Vain muutaman gramman painoinen hippiäinen on Suomen pienin lintulaji.[17]

SiepotMuokkaa

 
Punarinta.
 
Itäinen taigan laji sinipyrstö on Suomessa harvalukuinen pesimälaji. Suomi on ainoa lajin säännöllinen pesimämaa Euroopan unionissa.[18]

TimalitMuokkaa

PyrstötiaisetMuokkaa

TiaisetMuokkaa

 
Sinitiainen Oulussa toukokuussa 2017.

PähkinänakkelitMuokkaa

PuukiipijätMuokkaa

PussitiaisetMuokkaa

KuhankeittäjätMuokkaa

LepinkäisetMuokkaa

VariksetMuokkaa

 
Kulttuuriympäristöissä viihtyvä naakka on runsastunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä.[19] Kuva Naantalista marraskuussa 2011.

KottaraisetMuokkaa

VarpusetMuokkaa

PeipotMuokkaa

 
Peippo on Suomen toiseksi runsain lintu.[20] Kuva on Oulusta huhtikuulta 2011.

KerttulitMuokkaa

SirkutMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Vepsäläinen, Ville: Laulujoutsen Suomen III Lintuatlas. 2011. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Viitattu 8.8.2015.
  2. Valkoposkihanhilaskenta 8.–9.9.2018 birdlife.fi. Birdlife Suomi ry. Viitattu 29.8.2019.
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca cb cc cd ce cf cg ch ci cj ck cl cm cn co cp cq cr cs ct cu cv cw cx cy cz da db dc dd de df dg dh di dj dk dl dm dn do dp dq dr ds dt du dv dw dx dy dz ea eb ec ed ee ef eg eh ei ej ek el em en eo ep eq er es et eu ev ew ex ey ez fa fb fc fd fe ff fg fh fi fj fk fl fm fn fo fp fq fr fs ft fu fv fw fx fy fz ga gb gc gd ge gf gg gh gi gj gk gl gm gn go gp gq gr gs gt gu gv gw gx gy gz ha hb hc hd he hf hg hh hi hj hk hl hm hn ho hp hq hr hs ht hu hv hw hx hy hz ia ib ic id ie if ig ih ii ij ik il im in io ip iq ir is it iu iv iw ix iy iz ja jb jc jd je jf jg jh ji jj jk Lasse J. Laine: Suomalainen lintuopas. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
  4. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
  5. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 1.4.2016. Viitattu 27.12.2012.
  6. Metso, Tetrao urogallus LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.
  7. Merimetso, Phalacrocorax carbo LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.
  8. Blomqvist, Sarita: Suomen ensimmäisistä kattohaikarasisaruksista tuli Kinttu ja Kontti yle.fi. 28.7.2015. Yleisradio Oy. Viitattu 8.8.2015.
  9. Merikotka, Haliaeetus albicilla LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.
  10. a b c d e f g Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 27.8.2009. Viitattu 27.12.2012.
  11. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 27.12.2012.
  12. a b c Iberiantiltaltille lajivahvistus. Kymen Sanomat, 6.3.2013, s. 22.
  13. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 27.12.2012.
  14. Vepsäläinen, Ville: Viirupöllö Suomen III Lintuatlas. 2011. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Viitattu 8.8.2015.
  15. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 9.4.2009. Viitattu 27.12.2012.
  16. Vepsäläinen, Ville: Pajulintu Suomen III Lintuatlas. 2011. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Viitattu 8.8.2015.
  17. Hippiäinen, Regulus regulus LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.
  18. Vepsäläinen, Ville: Sinipyrstö Suomen III Lintuatlas. 2011. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Viitattu 8.8.2015.
  19. Naakka, Corvus monedula LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.
  20. Peippo, Fringilla coelebs LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa