Luettelo Islannin nisäkkäistä

Tämä on luettelo Islannin alueella tavatuista nisäkäslajeista. Lajit on ryhmitelty lahkoittain ja heimottain. Mukaan ei ole otettu sellaisia tarhakarkulaisia, jotka eivät ole muodostaneet Islantiin pysyvää kantaa.

• (I) Istutettu - istutettu tai tarhauksesta villiytynyt vieraslaji, ihmisen alueelle tuoma laji
• (S) Satunnainen harhailija - lajilla ei ole pysyvää kantaa Islannin alueella
• (H) Hävinnyt - laji luokitellaan Islannista hävinneeksi

Jyrsijät (Rodentia)

Pikkumetsähiiren uskotaan saapuneen Islantiin uudisasukkaiden mukana.

Rottaeläimet (Muridae)

• Pikkumetsähiiri (Apodemus sylvaticus) (I)
• Kotihiiri (Mus musculus) (I)
• Isorotta (Rattus norvegicus) (I)
• Mustarotta (Rattus rattus) (S)

Jäniseläimet (Lagomorpha)

Jänikset (Leporidae)

• Metsäjänis (Lepus timidus) (I, H)
• Kesykani (Oryctolagus cuniculus) (I)

Lepakot (Chiroptera)

Lepakoita kulkeutuu Islantiin satunnaisesti kovien tuulten ja laivojen mukana.

Siipat (Vespertilionidae)

• Amerikanserotiini (Eptesicus fuscus) (S)
• Karvalepakko (Lasiurus cinereus) (S)
• Pikkuruskosiippa (Myotis lucifugus) (S)
• Myotis septentrionalis (S)
• Metsälepakko (Nyctalus leisleri) (S)
• Isolepakko (Nyctalus noctula) (S)
• Pikkulepakko (Pipistrellus nathusii) (S)
• Kimolepakko (Vespertilio murinus) (S)

Petoeläimet (Carnivora)

Naali on ainut Islantiin itsenäisesti levinnyt maanisäkäs. Sen uskotaan eläneen saarella viimeisimmästä jääkaudesta asti.

Jääkarhuja saapuu Islantiin silloin tällöin ajojäätä pitkin, mutta niille ei ole tarpeeksi merijäätä hylkeiden metsästykseen kannan vakiintumiseksi.

Koiraeläimet (Canidae)

• Naali (Vulpes lagopus)

Karhut (Ursidae)

• Jääkarhu (Ursus maritimus) (S)

Mursut (Odobenidae)

• Mursu (Odobenus rosmarus) (S)

Hylkeet (Phocidae)

• Kuplahylje (Cystophora cristata) (S)
• Partahylje (Erignathus barbatus) (S)
• Halli eli harmaahylje (Halichoerus grypus)
• Grönlanninhylje (Pagophilus groenlandicus) (S)
• Kirjohylje (Phoca vitulina)
• Norppa (Pusa hispida) (S)

Näätäeläimet (Mustelidae)

• Minkki (Neovison vison) (I)

Sorkkaeläimet (Artiodactyla)

Poroja tuotiin Islantiin 1700-luvulla Norjasta.

Hirvieläimet (Cervidae)

• Poro (Rangifer tarandus) (I)

Onttosarviset (Bovidae)

• Myskihärkä (Ovibos moschatus) (I, H)

Valaat (Cetacea)

Tavatuista hyljelajeista halli ja kirjohylje lisääntyvät Islannissa.

Ryhävalaita nähdään Islannin vesillä lähinnä kesällä, mutta jotkin yksilöt pysyvät alueella ympäri vuoden.

Valkokuonodelfiini on Islannin yleisin delfiinilaji.

Silovalaat (Balaenidae)

• Grönlanninvalas (Balaena mysticetus)
• Mustavalas (Eubalaena glacialis) (S)

Uurteisvalaat (Balaenopteridae)

• Lahtivalas (Balaenoptera acutorostrata)
• Seitivalas (Balaenoptera borealis)
• Sinivalas (Balaenoptera musculus)
• Ryhävalas (Megaptera novaeangliae)
• Sillivalas (Balaenoptera physalus)

Harmaavalaat (Eschrichtiidae)

• Harmaavalas (Eschrichtius robustus) (H)

Delfiinit (Delphinidae)

• Delfiini (Delphinus delphis) (S)
• Pitkäeväpallopää (Globicephala melas)
• Valkokuvedelfiini (Lagenorhynchus acutus)
• Valkokuonodelfiini (Lagenorhynchus albirostris)
• Miekkavalas (Orcinus orca)
• Raitadelfiini (Stenella coeruleoalba) (S)
• Pullokuonodelfiini (Tursiops truncatus) (S)

Sarvivalaat (Monodontidae)

• Maitovalas (Delphinapterus leucas) (S)
• Sarvivalas (Monodon monoceros) (S)

Pyöriäiset (Phocoenidae)

• Pyöriäinen (Phocoena phocoena)

Kaskelotit (Physeteridae)

• Kaskelotti (Physeter catodon)

Nokkavalaat (Ziphiidae)

• Pohjoisenpullokuonovalas (Hyperoodon ampullatus)
• Kaksihammasvalas (Mesoplodon bidens)
• Kyhmyhammasvalas (Mesoplodon densirostris) (S)
• Hanhennokkavalas (Ziphius cavirostris) (S)

Kädelliset (Primates)

Isot ihmisapinat (Hominidae)

• Ihminen (Homo sapiens)

Lähteet

• Icelandic Institute of Natural History Ministry for the Environment and Natural Resources. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi)

• NAT - Travel Guide of Iceland nat.is. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi)

• Whales of Iceland whalesoficeland.is. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi)

• Dolphins Sea Iceland. (englanniksi)

• Jón Már Halldórsson: Eru leðurblökur á Íslandi? Vísindavefurinn. 12.12.2003. Viitattu 2.6.2020. (islanniksi)

• Jón Már Halldórsson: Hvernig geta skíðishvalir étið fisk? Vísindavefurinn. 25.3.2003. Viitattu 2.6.2020. (islanniksi)

• Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder (toim.): Mammal Species of the World, 3rd edition Bucknell.edu. 2005. Bucknell University: Johns Hopkins University Press. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi) (tieteelliset nimet ja luokittelu)

• Suomen Lajitietokeskus Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Viitattu 2.6.2020. (lepakoiden suomenkieliset nimet)