Ludovico Ariosto

Ludovico Ariosto (1474 Reggio1533) oli italialainen renessanssirunoilija, joka tunnetaan eeppisestä runoelmastaan Raivoisa Roland, Orlando furioso.[1] Häntä pidetään Danten jälkeen Italian toiseksi suurimpana runoilijana.

Arioston patsas

Elämä ja teoksetMuokkaa

Ariosto syntyi Reggiossa Emilian maakunnassa. Hän oli kiinnostunut runoudesta jo nuorena, mutta isänsä käskystä hän meni lukemaan lakia.[2]

Isänsä kuoleman jälkeen Ariosto joutui elättämään sisaruksiaan sekalaisilla töillä ja kirjoitteli siinä sivussa pieniä tarinoita. Vuonna 1518 hän pääsi Ferraraan herttua Alfonso I d´Esten palvelukseen. Hänen tehtävänään oli hoitaa ruhtinaan kirjeenvaihtoa ja kirjoittaa runoja, jotka ylistävät ruhtinasta. Alfonso I oli tunnettu häikäilemättömänä ja julmana hallitsijana, mutta hän tuki mielellään kuvataiteilijoita ja runoilijoita.[3]

Arioston näytelmä Cassaria ilmestyi 1508. Runoilijana Ariosto oli mestarillinen. Hänen onnistui runoillaan kuvata renessanssin ajan värikästä elämää ja käyttää siinä kaunista, mielikuvituksekasta kieltä. Hän kirjoitti myös huvinäytelmiä ja satiireja. Vuonna 1518 ilmestyi hänen pääteoksensa, Raivoisan Rolandin ensimmäinen versio, ja teos teki kirjoittajastaan heti tunnetun. Ariosto käytti teoksen muotoiluun loppuelämänsä, ja sen viimeinen versio ilmestyi vuonna 1532, jolloin teos käsitti lähes 40 000 säettä.[4]

Raivoisa RolandMuokkaa

Raivoisan Rolandin päähenkilö on vaelteleva ritari, joka on onnettomasti rakastunut saraseenien kuninkaan kauniiseen tyttäreen Angelicaan. Roland eli Orlando kokee monia seikkailuja etsiessään lempensä kohdetta. Teos käsittää taistelukohtauksia, lemmenidyllejä ja huvittavia sattumuksia. Kaiken yllä käyttää taikasauvaansa haltijatar nimeltä Sattuma. Runoilija käyttää estoitta mielikuvitustaan, ja teos kuvaa mahtavaa haavemaailmaa.[5]

Suomennettu tuotantoMuokkaa

Arioston tuotantoa on julkaistu suomeksi seuraavasti:

  • Raivoisa Roland, Laulu XXIII: 102–136, suom. Yrjö Jylhä, antologiassa Italian kirjallisuuden kultainen kirja, toim. Tyyni Tuulio, Helsinki: WSOY 1945
  • Rauhallisen elämän ohjelma: katkelma (Satakieli ei viihdy suojassa häkin), suom. Aale Tynni, teoksessa: Sydänpäivä: juhlakirja Aarne Anttilan täyttäessä 60 vuotta 24.4.1952, SKS 1952
  • Satakieli ei viihdy suojassa häkin (Satire: Satira 3), Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa, toim. Aale Tynni, Helsinki: WSOY 1957, 1974 ISBN 951-0-06216-2, WSOY 2004 ISBN 951-0-29121-8 (Käännös on ote satiirista, sen alkurivi on rivi 37.)

LähteetMuokkaa

  • Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 12, Tieteen ja taiteen vuosisata. Helsinki: WSOY 1982 ISBN 951-0-09740-3

ViitteetMuokkaa

  1. Petri Liukkonen, Ludovico Ariosto (1474-1533) authorscalendar.info
  2. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 12, 205, 1982.
  3. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 12, 203, 1982.
  4. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 12, 205-207, 1982
  5. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 12, 1982.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.