Lounais-Hämeen Pirtti
Lounais-Hämeen Pirtti on vuonna 1948 valmistunut kotiseututalo Saaren kansanpuistossa Tammelassa Lounais-Hämeessä. Talon rakentaminen Saaren kansanpuistoon käynnistettiin Lounais-Hämeen kotiseutu- ja Museoyhdistyksen aloitteesta vuonna 1946 ja se vihittiin käyttöön toukokuussa 1948. Talon suunnitteli arkkitehti Veikko Kyander, joka on suunnitellut myös Saaren kansanpuiston kesäteatterin ulkoilmakatsomon ja Tammelan kirkon edustalla olevan hakkapeliittapatsaan. Pirtin omistaa Lounais-Hämeen pirtin säätiö.[1][2]
Pirtin esineistöön kuuluvat muun muassa Lounais-Hämeen pitäjien kirkkojen keskiaikaisia suojeluspyhimyksiä esittävät veistokset ja Lounais-Hämeen kuntien vaakunat. Pöydiksi ulkoterassille saatiin vanhat myllynkivet.[3] Pirtin alakerran hakkapeliittakellari muistuttaa Tammelasta 30-vuotiseen sotaan lähteneistä hakkapeliittasotilaista ja kellarissa on esillä näihin liittyvää esineistöä..[1][2] Hakkapeliitta-aiheisen lasimaalauksen teki taiteilija Tapani Lemminkäinen.[3]
Kotiseututalona Lounais-Hämeen pirtti oli Suomen ensimmäinen. Aloitteentekijänä sen rakentamishankkeessa oli Lounais-Hämeen kotiseututyön keskeinen vaikuttaja, myöhempi Turun yliopiston professori Esko Aaltonen. Talon ainekset kerättiin talkoilla ja lahjoituksina ja ajan sotien jälkeen ollessa taloudellisesti raskas rahoitusta varten perustettiin Lounais-Hämeen Pirtin Säätiö.[4]
Jo ennen Lounais-Hämeen pirtti Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen aloittesta oli Saaren kansanpuiston viereen Kaukolanharjulle rakennettu Kaukolanharjun näkötorni ja vuonna 1933 kansanpuistoon ulkoilmateatteri. Kansanpuistoon oli koottu näytteille myös joitakin talonpoikisrakennuksia, kuten myllypirtti, ja esinöistöä, kuten ruuhia ja myllynrattaita.[5] Kaukolanharjulle paljastettiin muistomerkki taiteilija Albert Edelfeltille 1953 ja Saaren sillan lähelle muistomerkki "kolmen sotilaan hauta" 1949.[6]
Lähteet muokkaa
- Lahtonen, Hannu: Esko Aaltosen aatteellinen toiminta. Teoksessa: Aaltonen, Matti – Lahtonen, Hannu – Nieminen, Heikki (toim.): Esko Aaltosen neljä elämäntyötä, s. 97-134. Forssa: Forssan kirjapaino Oy, 1993. ISBN 951-9026-28-2.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Saaren kansanpuisto Tammelan kunta. Arkistoitu 30.9.2020. Viitattu 29.8.2020.
- ↑ a b Saaren kansanpuiston historia ja nähtävyydet Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 29.8.2020.
- ↑ a b Lahtonen 1993: 110.
- ↑ Lahtonen 1993: 108-109.
- ↑ Saatsi-Arkkitehdit: Saaren kansanpuisto. Hoito- ja käyttösuunnitelma (pdf) 2010. Tammelan kunta. Arkistoitu 5.4.2015. Viitattu 30.8.2020.
- ↑ Lahtonen 1993: 106-109.