Louis Couperus
Louis Marie Anne Couperus (10. kesäkuuta 1863 Gravenhage, Alankomaat – 1923[1]) oli aikansa merkittävimpiä alankomaalaisia romaaninkirjoittajia. Hän julkaisi 20-vuotiaana ensimmäisen runokokoelmansa Een Lent van Vaerzen, mutta siirtyi pian kokonaan romaanin alalle. Hänen romaanejaan ovat muun muassa Eline Vere (1889), joka luo voimakkain piirtein kuvan Haagin yhteiskunnasta, Noodlot (1890); Majesteit (1893), Wereldvrede (1894), Metamorfoze (1897), De stille Kracht (1899), Kleine Zielen (1901). Couperus on lisäksi kirjoittanut novellikokoelman Eene Illuzie (1892) ja saturunoelmat Psyche (1897) ja Fidessa (1899).[2]
| Louis Couperus | |
|---|---|
 Louis Couperus |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. kesäkuuta 1863 Gravenhage, Alankomaat |
| Kuollut | 1923 (59–60 vuotta) |
| Kansalaisuus | Alankomaat |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | hollanti |
| Tuotannon kieli | hollanti |
| Esikoisteos | Een Lent van Vaerzen |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.louiscouperus.nl | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Suomennetut teokset muokkaa
- Kuusikymmentä vuotta sitten (Van oude Menschen, de Dingen, die Voorbygaan), suom. Helmi Krohn, Helsinki: Otava 1924. Sarja: Otavan uusi romaanisarja 22
- Hiljainen voima (De stille kracht), suom. Heimo Pihlajamaa, Hämeenlinna: Karisto 1983 ISBN 951-23-1887-3
Lähteet muokkaa
- ↑ Biografie, (Arkistoitu – Internet Archive) louiscouperus.nl, viitattu 29.2.2020 (hollanniksi)
- ↑ Couperus, Louis, Tietosanakirja osa 2, palsta 46, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Louis Couperus Wikimedia Commonsissa
