Lothringenin herttuakunta

entinen herttuakunta Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa

Lothringenin herttuakunta oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan herttuakunta vuoteen 1766 asti. Se sijaitsi Lothringenissa, joka nykyään on osa Ranskaa.

Ala- ja Ylä-Lothringenin herttuakunnat vuonna 1000.

Lothringen oli alun perin osa Lotharingian kuningaskuntaa, joka syntyi vuonna 843, kun karolingien keisarikunta jaettiin kolmeen osaan Ludvig Hurskaan poikien kesken. Lothringen nimettiin uuden hallitsijan Lothar I:n mukaan. Lotharingia hävisi kartalta vuonna 870, kun se jaettiin kuningas Lothar II:n kuoleman jälkeen Meerssenin sopimuksella. 900-luvun alussa perustettiin Lothringenin herttuakunta, joka jaettiin kahtia 959 Ylä- ja Ala-Lothringenin herttuakunniksi. Ala-Lothringen lakkautettiin vuonna 1190, ja Ylä-Lothringenia ruvettiin kutsumaan yksinkertaisesti Lothringeniksi. Lothringenin herttuakuntaa hallitsi vuosina 1048–1431 Châtenois-suku ja vuosina 1473–1738 sen haara, Lothringen-suku.

Lothringenin herttuakunta oli alusta alkaen kiistakapula Ranskan ja Saksan välillä, mutta lopulta siitä tuli sadoiksi vuosiksi osa Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa. Ranska miehitti herttuakuntaa vuosina 1635–1648, 1670–1697 ja uudestaan Espanjan perimyssodan aikana. Puolan perimyssodan jälkeen Lothringenin hallitsijaksi tuli vuonna 1738 suurvaltojen sopimuksella entinen Puolan kuningas Stanisław Leszczyński, sillä Lothringen-suvun viimeinen herttua Frans III Stefan oli siirtynyt Itävallan Habsburgien perilliseksi. Leszczyńskin kuoltua vuonna 1766 herttuakunta liitettiin Ranskaan.

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.