Avaa päävalikko
Lolo Krusius-Ahrenberg

Helene Charlotte Johanna (Lolo) Krusius-Ahrenberg (21. kesäkuuta 1909 Marburg, Saksa13. heinäkuuta 2003 Helsinki[1]) oli saksalaissyntyinen suomalainen historioitsija, Helsingin yliopiston dosentti 1945–1954, Helsingin ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun valtio-opin ja historian professori 1948[2]–1972[3] Hänestä tuli Helsingin yliopiston valtiotieteen kunniatohtori 1981. [4]

Krusius-Ahrenberg väitteli filosofian tohtoriksi 1934 tutkimuksellaan Der Durcbruch des Nationalismus und Liberalismus im politischen Leben Finnlands 1856–1863[3]. Hän kuului Suomen eduskunnan historiatoimikuntaan ja kirjoitti suurimman osan teosta Suomen kansanedustuslaitoksen historia 2. osa (1981).[1]

Hän kuului Etelä-Saksasta kotoisin olevaan sukuun[3], ja hänen veljensä oli professori Franz-Eduard Krusius[1].

LähteetMuokkaa

  1. a b c Uppslagsverket Finland
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 4, p. 1525
  3. a b c Tiedenaisia
  4. Marie-Louise von Bergmann-Winberg: Lolo Krusius-Ahrenbergin muistokirjoitus Helsingin Sanomat. Viitattu 18.2.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.