Lois Weber
Florence Lois Weber (13. kesäkuuta 1879 Allegheny, Pennsylvania, Yhdysvallat – 13. marraskuuta 1939 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen näyttelijä sekä elokuvaohjaaja, -tuottaja ja -käsikirjoittaja.
| Lois Weber | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. kesäkuuta 1879 Allegheny, Pennsylvania, Yhdysvallat |
| Kuollut | 13. marraskuuta 1939 (60 vuotta) Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat |
| Ammatti | näyttelijä, elokuvaohjaaja, -tuottaja ja -käsikirjoittaja |
| Ohjaaja | |
| Aktiivisena | 1904–1934 |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Nuoruus ja uran alku muokkaa
Lois Weber syntyi vuonna 1879 Alleghenyssä. Hän oli George ja Mary Matilda Weberin toinen tytär. George-isän vanhemmat olivat vuonna 1854 muuttaneet Yhdysvaltoihin Saksasta. Loisin isosisko Elizabeth oli syntynyt vuonna 1877 ja pikkusisko Mary syntyi vuonna 1887.[1]
George Weber oli verhoilija ja sisustaja, joka työskenteli Pittsburghin oopperatalossa. Loisin vanhemmat painottivat kasvatuksessaan taiteita, ja Lois itse rakasti kuorolaulua. Hän liittyi 17-vuotiaana kirkkokuoroon. Kokemus vaikutti hänen tulevaan uraansa, sillä vaikka Weberin hengellistä taustaa ei tiedetä, hän näki elokuvantekemisen mahdollisuutena auttaa ihmisiä. Weber alkoi esiintyä myös näyttämöllä konserttipianistina ja kevytoopperoiden laulajana.[1]
Elokuvaura muokkaa
Teatterinäyttelijästä elokuvantekijäksi muokkaa
Weber näytteli vuonna 1904 Holyokessa Why Girls Leave Home -näytelmässä. Weber tapasi Holyokessa tulevan miehensä Phillips Smalleyn, jonka kanssa hän meni naimisiin huhtikuussa 1904. Weber jätti pian uransa teatterissa, mutta hänen miehensä jatkoi edelleen samassa seurueessa, missä he olivat tavanneet. Weber alkoi näyttelemisen sijaan kirjoittaa ja ohjata kohtauksia Alice Guy-Blachén johtaman Gaumontin äänijärjestelmällä. Hänen miehensä tuli Gaumontille myöhemmin.[1]
Weberin ensimmäinen oma tuotanto oli vuonna 1908 kuvattu Mum’s the World. Hän työskenteli 1910-luvulla miehensä kanssa useissa tuotantoyhtiöissä. Pidemmän jakson he olivat Edwin S. Porterin Rexillä. Siellä he alkoivat saada myös mainetta elokuvantekijoinä. He myös oppivat Porterilta elokuvan käsityötaitoa, mihin kuului jokaisen osa-alueen hallitsiminen käsikirjoittamisesta, leikkaamiseen ja negatiivien kehittämiseen. Weber ja Smalley jatkoivat urallansa tämän käsityöperinteen parissa.[1]
Hollywoodin 1910-luvun suurnimi muokkaa
Weber nousi 1910-luvulla aivan elokuvamaailman huipulle, ja hänet mainittiin useasti D. W. Griffithin ja Cecil B. DeMillen yhteydessä Hollywoodin suurimpina kykyinä. Hänet valittiin ensimmäisenä ja ainoana naisena vuonna 1916 elokuvaohjaajien järjestöön. Hänestä tuli myös avioparin hallitsevampi osapuoli, ja hän vastasi usein käsikirjoituksista ja markkinoinnista. Raporttien mukaan Smalley kääntyi usein vaimonsa puoleen tärkeimpien päätösten kohdalla. Vuonna 1914 valmistunut The Merchant of Venice oli ensimmäinen Amerikassa tehty naisen ohjaama pitkäelokuva. Sen jälkeen Weber ohjasi 1910-luvulla useita merkittäviä elokuvia, joista monet käsittelivät varsin keskustelua herättäneitä aiheita. The People vs. John Doe (1916) käsitteli kuolemanrangaistusta, Hop, the Devil’s Brew (1916) huumeita, Shoes (1916) köyhyyttä ja palkkatasa-arvoa sekä Where Are My Children? (1916) ja The Hand That Rocks the Cradle (1917) ehkäisyä.[2]
Weber perusti vuonna 1917 oman tuotantotyhtiönsä, Lois Weber Productionsin. Yhtiö hankki Los Angelesista laajan studioalueen, johon kuului muun muassa yli tuhannen neliömetrin laajuinen ulkokuvausalue. Weber teki samalla tuottoisan levityssopimuksen Universalin kanssa. Hän olikin Photoplay-lehden mukaan tuolloin Hollywoodin parhaiten palkattu elokuvaohjaaja.[2]
Weber suuntasi omassa elokuvayhtiössään erityisesti aiheisiin, jotka käsittelivät avioliittoa ja perhe-elämää. Hän teki myös useita elokuvia, kuten What Do Men Want? (1921), Too Wise Wives (1921) ja The Blot (1921), joiden keskiössä oli naisten elämä ja kokemukset. Weber kokeili myös erilaisia tuotantotekniikoita, ja hän muun muassa kuvasi niin paljon kuin mahdollista aidoissa ympräistöissä ja usein keronnallisessa järjestyksessä.[2]
Viimeiset elokuvat muokkaa
Weberin ura alkoi hiipua 1920-luvun aikana, mihin osasyynä on pidetty hänen vuonna 1922 päättynyttä avioliittoansa. Suurin syy uran hiipumiseen lienee kuitenkin 1920-luvun alussa muuttuneet olosuhteet, jotka vaikeuttivat monien itsenäisten tuotantoyhtiöiden toimintaa. Lisäksi Weberin teemoja pidettiin osittain vanhentuineina ja yliopettavaisina. Hän keskittyi edelleen kaupunkien yhteiskunnallisiin ongelmiin ja avioelämän haasteisiin sen sijaan, että olisi kuvannut viihde-elokuvia tai romanttisia elokuvia. Weber ohjasi ja käsikirjoitti kuitenkin vielä avioeronsa jälkene kuusi elokuvaa, A Chapter in Her Life (1923), Murtuneita sydämiä (1926), Rakkauden suuri arvoitus (1927), The Angel of Broadway (1927) ja White Heat (1934).[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Lois Weber Loisweber.net. Milestone Films. Viitattu 3.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d Stamp, Shelley: Lois Weber (Jane Gaines, Radha Vatsal, and Monica Dall’Asta (toim.)) Women Film Pioneers Project. 2013. New York, NY: Columbia University Libraries. Viitattu 3.4.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lois Weber Wikimedia Commonsissa
- Loisweber.net (englanniksi)