Liisa Ahtee

suomalainen farmakologian professori Helsingin yliopistolla

Liisa Marjatta Ahtee (s. 2. lokakuuta 1937 Turku) on suomalainen farmakologian professori emerita.[2][3] Hän toimi farmakologian ja lääkeaineiden biologisen standardisoinnin professorina Helsingin yliopistossa vuosina 1975–2002, kunnes jäi eläkkeelle.[1]

Liisa Ahtee
Henkilötiedot
Syntynyt2. lokakuuta 1937 Turku (ikä 86)
Kansalaisuus Suomi
Ammatti farmakologian professori emerita
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Instituutti Helsingin yliopisto
Tutkimusalue neurofarmakologia, erityisesti keskushermoston välittäjäaineet ja lääke- ja huumeriippuvuus
Palkinnot Albert Wuokon palkinto (1999), Tarton yliopiston kunniatohtori (2003)[1]

Ahteen vanhemmat olivat lakitieteen tohtori Aaro Veli Vilho Ahtee ja Lyyli Vartio. Hän tuli ylioppilaaksi Helsingin uudesta yhteiskoulusta 1955 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1962.[4] Ahtee väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Helsingin yliopiston farmakologian laitoksesta vuonna 1967.[2] Vuonna 1968 hänet nimitettiin farmakologian dosentiksi.[1] Hän osallistui myös Lääkehuollon täydennyskoulutuskeskuksen hallituksen toimintaan 1981–1991.[5]

Ahteen erikoisala on neurofarmakologia, ja hän on tutkinut erityisesti keskushermoston välittäjäaineita sekä lääke- ja huumeriippuvuutta. Hän on kansainvälisesti arvostetuimpia suomalaisia farmakologeja, ja hän on työskennellyt Helsingin yliopiston lisäksi ulkomailla Cambridgessä (1967–1969), Lontoossa (1970–1971), Göteborgissa (1977) ja Pariisissa (1980). Ahteen tieteelliseen tuotantoon kuuluu noin 150 alkuperäistutkimusta.[1][6]

Vuonna 1999 Ahtee sai Albert Wuokon palkinnon, ja vuonna 2003 hänet kutsuttiin Tarton yliopiston kunniatohtoriksi.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Transmitteri, 2008, 25. vsk, nro 4. Suomen Farmakologiyhdistys. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.5.2014.
  2. a b ”Ahtee, Liisa Marjatta”, Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1978, s. 581. Helsinki: Otava. ISBN 951-1-04755-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 12.5.2017).
  3. Rantala, Risto & Pajala, Lasse (toim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2003, s. 32–33. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18086-X.
  4. Kirpilä, Juhani – Motti, Sisko – Oksa, Anna-Marja (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 9. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  5. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 46–47. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  6. Facta 2001, Täydennysosa 1990, s. 189. WSOY 1990.

Aiheesta muualla muokkaa