Avaa päävalikko
Höyrylaiva Kuru ja muut sisävesihöyrylaivat olivat Näsijärven alueen tärkein kulkuneuvo 1950-luvulle saakka.

Tampereen liikenne jakautuu auto-, rautatie- ja lentoliikenteeseen. Tampere on liikenteellisesti keskeisessä paikassa, ja sieltä pääsee sekä teitä että rautateitä pitkin kaikkiin suuntiin. Lentoliikennettä palvelee Pirkkalan kunnassa sijaitseva kansainvälinen Tampere-Pirkkalan lentoasema. Lisäksi kesäisin on sisävesiliikennettä sekä Näsijärvellä että Pyhäjärvellä.

Sisällysluettelo

AutoliikenneMuokkaa

Tampere sijaitsee liikenteellisesti keskeisessä paikassa eteläistä Suomea ja sieltä on lyhyt matka moniin muihin kaupunkeihin. Kaupunkiin kulkee Helsingistä valtatie 3, jonka muuttaminen moottoritieksi toteutettiin suurhankkeena, joka valmistui vaiheittain vuosien 1964 ja 2000 välillä. Pituutta tiellä on 160,6 kilometriä ja se onkin Suomen pisin moottoritie. Tampereelta Nokialle kulkee yhdeksän kilometrin pituinen moottoritie (Valtatie 12). Tampereen kolmas moottoritie, itäinen ohitustie (valtatie 9), valmistui 1996, ja kulkee välillä Atala (Tampere) – Lakalaiva (Tampere). Sitä jatkettiin Ylöjärvelle asti suurhankkeella (Tampereen läntinen kehätie valtatie 3), jolloin se yhtyy Lakalaivassa Tampereen itäiseen ohitustiehen. Läntisen kehätien Kalkku–Pirkkala (1-vaiheen) avajaiset olivat 2. lokakuuta 2006, Läntinen kehätie oli kokonaisuudessaan valmis 15. joulukuuta 2008. Tampereella on myös Suomen ainoa nelitasoinen eritasoliittymä Lakalaivassa 3-tien ja 9-tien risteyksessä.[1]

 
TKL:n bussi Tampereen Keskustorilla.

Tampereen kaupunkiliikenteessä matkoista tehdään noin 60 prosenttia autolla. Tamperelaiset omistavat vuoden 2011 lopussa 98 000 autoa, mikä on 15,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2005. Ympäryskunnat autoistuvat vielä Tamperetta nopeamminkin.[2] Autojen määrän kasvu on lisännyt myös Tampereen liikennemääriä pääteillä ja -kaduilla.[3]

Tampereen kaupunki vastaa joukkoliikenteen viraanomaisena Tampereen lisäksi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven alueella. Vuonna 2013 sisäisestä joukkoliikenteestä vastasi 71-prosenttisesti liikennelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne.[2]

RaideliikenneMuokkaa

Tampereelta pääsee junalla kaikkiin pääilmansuuntiin. Tampere onkin yksi Suomen vilkkaimmista rautatieliikenteen keskuksista. Tampereelta on suoria junia useisiin Suomen kaupunkeihin ja matka-ajat ovat lyhyitä keskeisen sijainnin ansiosta. Tampereen asemalle saapuu ja sieltä lähtee päivittäin noin 150 junaa, joissa on vuosittain 8 miljoonaa matkustajaa.[4]

Tampereen raitiotiehanke on rakennusvaiheessa. 7. marraskuuta 2016 Tampereen kaupungivaltuusto päätti raitiotien rakentamisesta äänin 41–25 (1 tyhjä). Ensimmäisen vaiheen reitti kulkee Hervannasta Pyynikintorille sekä Pyynikintorin yliopistollisen sairaalan välillä valmistuen 2021. Toisen vaiheen on määrä valmistua 2024, jolloin länsi-Tampereellekin rakennetaan raitioteitä.[5]

Kaupungissa toimi myös johdinautoliikenne vuosina 1948–1976.[6]

Lähijunaliikettä yritetään parantaa liikennejärjestelmän toimivuutta ja palvelutasoa lisäämällä, sekä panostamalla lippujärjestelmään ja liikennöintiin.[7]

LentoliikenneMuokkaa

Tampereen lentoliikennettä palvelee kansainvälinen Tampere-Pirkkalan lentoasema. Finavian matkustajamäärätilastossa se oli 357 082 matkustajalla vuonna 2015 Suomen neljänneksi vilkkain lentoasema.[8] Lentoasemalta lennetään kesäkaudella yhdeksää, talvella neljää ulkomaan reittiä. Matkustajamäärät putosivat edellisvuodesta yli 13 prosenttia.[9] Pirkkalassa toimivat myös Ilmavoimat, mutta Hornetit lähtivät sieltä vuonna 2014.[10]

LaivaliikenneMuokkaa

Kesäisin Tampereelta on sisävesiliikennettä Näsijärvellä Mustanlahden satamasta Ruoveden kautta Virroille sekä Pyhäjärvellä Laukontorin satamasta Hämeenlinnaan.[11] Tampereelta liikennöineitä sisävesilaivoja ovat[12]

Kevyt liikenneMuokkaa

Tampereella on vuonna 2016 noin 850 kilometriä jalankulku- ja pyöräteitä. Niistä katualueilla on 600 ja puistoalueilla 250 kilometriä.[13]

Tampereella on pyritty 2010-luvulla panostamaan kevyen liikenteen sujuvuuteen. Kaupunki on muun muassa mukana vuonna 2011 määritelyssä valtakunnallisessa liikennestrategiassa, jonka tavoitteena on kasvattaa kävely- ja pyöräilymatkoja 20 prosenttilla.[14]

Tampere sai vuonna 2013 Vuoden pyöräilykunta -tittelin. Sen perusteena oli pyöräilyn voimakas kehittäminen parin edellisen vuoden aikana.[15] Vuonna 2015 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan sekä pyöräilyn että kävelyn houkuttelevuus oli kasvanut vuosien 2014 ja 2015 aikana, vaikka esimerkiksi pyöräily-ympäristö sai paljon kritiikkiä työmaiden väliaikaisista liikennejärjestelyistä.[16]

VälimatkatMuokkaa

Kaupunki Välimatka (km) Matka-aika junalla[17] Matka-aika autolla[18]
Helsinki 173 1 h 31 min 1 h 55 min
Hämeenlinna 75 40 min 50 min
Iisalmi 390 4 h 23 min 4 h 23 min
Joensuu 393 4 h 51 min 4 h 44 min
Jyväskylä 153 1 h 30 min 1 h 49 min
Kouvola 188 2 h 28 min 2 h 30 min
Kuopio 293 3 h 18 min 3 h 28 min
Loimaa 98 1 h 1 min 1 h 10 min
Lahti 126 1 h 49 min 1 h 43 min
Oulu 504 4 h 15 min 5 h 33 min
Pori 114 1 h 30 min 1 h 24 min
Seinäjoki 177 1 h 4 min 2 h 17 min
Turku 165 1 h 44 min 1 h 57 min
Vaasa 240 1 h 55 min 2 h 57 min
Pietari (Venäjä) 402 5 h 22 min 5 h 48 min

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Matti Grönroos: Kantatie 60 mattigronroos.fi. Viitattu 25.10.2015.
  2. a b Ympäristön tila Tampereella 2014, s. 40–41.
  3. Ympäristön tila Tampereella 2014, s. 43.
  4. Tampereen asemakeskus, kilpailuohjelma Tampere. 2014. Viitattu 25.3.2016.
  5. Nyt se on päätetty: Raitiovaunut tulevat Tampereelle - kaupunkiin rakennetaan raitiotie iltalehti.fi. Viitattu 7.11.2016.
  6. Johdinautokaupunki Tampere 1948-1976 www.raitio.org. Viitattu 4.9.2016.
  7. Lähijunaliikenteen kehittämisselvitys tampereenseutu.fi.
  8. Matkustajat 2015 Finavia. Viitattu 20.8.2016.
  9. Tampereen kaupunkistrategian toteutumisen vuosiraportti (s. 13) Tampereen kaupunki. Viitattu 20.8.2016.
  10. Pirkkalan jättävät Hornetit tervehtivät Satakuntaa ja Pirkanmaata - päivystys ei lopu Lentoposti. 5.6.2014. Viitattu 20.8.2016.
  11. Hopealinjat
  12. Jarmo Peltola: Matkustajaliikenne vesillä Koskesta voimaa. Viitattu 25.3.2016.
  13. Pyöräily ja jalankulku Tampereen kaupunki. Viitattu 10.11.2016.
  14. Pyöräilyn ja jalankulun edistäminen Tampereen kaupunki. Viitattu 10.11.2016.
  15. Matson-Mäkelä, Kirsi: Tampere valittiin vuoden pyöräilykunnaksi Yle Uutiset. 8.3.2013. Yleisradio. Viitattu 10.11.2016.
  16. Liikenteen kehitys Tampereella – Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskyselyn tutkimusraportti 2015 (pdf) 29.4.2016. Tampereen kaupunki. Viitattu 10.11.2016.
  17. VR: Junaliput verkkokaupasta. Katso aikataulut ja osta lippu. - VR vr.fi. Viitattu 14.3.2016.
  18. Google Maps Google Maps. Viitattu 14.3.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa