Liaoning (lentotukialus)

kiinalainen lentotukialus

Liaoning (kiin.: 辽宁; pinyin: Liáoníng) on Kansan vapautusarmeijan laivaston ensimmäinen lentotukialus, joka nimettiin Liaoningin maakunnan mukaan.[1]

Liaoning / 辽宁舰
Liaoning Hongkongissa 2017
Liaoning Hongkongissa 2017
Naval Ensign of the People's Republic of China.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Nikolajevin eteläinen telakka
Dalian Shipbuilding Industry Company
Kölinlasku 6. joulukuuta 1985
Laskettu vesille 4. joulukuuta 1988
Palveluskäyttöön 25. syyskuuta 2012
Tekniset tiedot
Uppouma 46 600 t (standardi)
59 400 t (kuormattu)
Pituus 305 m
183 m (hangaari)
Leveys 67 m
Syväys 11 m
Koneteho 4 × 37,3 MW
Nopeus 29 solmua
Miehistöä 2 000
500 (lentomiehistö)
Aseistus
Aseistus 3 ×30 mm CIWS
3 tai 4 × HHQ-10 (18 siiloa) lähitorjuntaohjusjärjestelmä
2 × 12-raketin sukellusveneentorjuntaheitintä
lentokoneet

ValmistusMuokkaa

Pääartikkeli: Kuznetsov-luokka

Neuvostoliiton laivasto tilasi aluksen Nikolajevista Nikolajevin eteläiseltä telakalta, missä köli laskettiin 6. joulukuuta 1985. Alus laskettiin vesille 4. joulukuuta 1988 nimellä Riga. Vuonna 1990 alus nimettiin uudelleen Varjagiksi. Aluksen tulevaksi sijoituspaikaksi ilmoitettiin 15. joulukuuta Tyynenmeren laivasto. Alus oli 70-prosenttisesti valmis, kun työt keskeytettiin rahoitusvaikeuksien vuoksi.[2] Alukselle ei oltu asennettu propulsio-, ase- eikä elektronisia järjestelmiä.[3]

Tammikuussa 1992 ilmoitettiin aluksen olevan myytävänä romutusta varten. Neuvostoliiton hajotessa keskeneräinen alus jäi Ukrainalle, joka laittoi 1998 aluksen huutokaupattavaksi. Macaolainen yritys osti aluksen 20 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla kelluvaksi kasinoksi. Alus kuitenkin luovutettiin Kiinan laivastolle.[4]

MuutostyötMuokkaa

Hinaajat veivät aluksen Ukrainasta Dalianin telakalle Kiinaan, jonne se saapui maaliskuussa 2002 modernisoitavaksi. Kesäkuussa 2005 alus siirrettiin telakalle, missä runko hiekkapuhallettiin ja siltarakenteet suojamaalattiin. Aluksen ympärille rakennettiin suoja. Huhtikuussa 2009 alus siirrettiin toiselle kuivatelakalle propulsiojärjestelmän ja muiden raskaiden järjestelmien asentamista varten. Vuoden loppuun mennessä alukselle oli asennettu uusi tutkamasto. Vuoden 2010 lopulla aluksen järjestelmä asennukset alkoivat ja komentosilta oli lähes valmis maaliskuussa 2011.[4]

Heinäkuussa 2011 Kiinan puolustusministeri ilmoitti aluksen olevan varustettu tieteellistä tutkimusta, kokeellista toimintaa ja harjoittelua varten. Koeajot alkoivat 10. elokuuta 2011, mistä alus palasi 13. elokuuta Dalianiin. Aluksen toinen koeajo päättyi joulukuussa ja kuuden koeajon sarja saatiin päätökseen toukokuussa 2012. Seitsemäs ja kahdeksas koeajo suoritettiin kesäkuussa. Heinäkuussa aluksella tehtiin pisin koeajo, jolloin sillä tehtiin myös lentokoneiden laskeutumis- ja nousukokeita.[4]

Modernisoitaessa alukselle asennettiin FL-3000N-ohjusjärjestelmä ja tyypin 1030 lähisuojajärjestelmä (CIWS). Sukellusveneidentorjuntaan aluksella oli sukellusveneentorjuntaraketinheitin. Aluksella olleiden vanhojen ohjusjärjestelmien poistolla saatiin lisää sisätilaa hangaarille ja varastoille. Alus on varustettu 3D ilma- ja merivalvontatutkalla ja neljällä APAR-paneelilla. Aluksen omasuojaa täydentää 24-putkinen harhamaaliheitin.[4]

PalvelusMuokkaa

Aluksen kotisatama on Dalian.[1]

LähteetMuokkaa

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. a b Kiina otti käyttöön ensimmäisen lentotukialuksensa Yle Uutiset. 25.9.2012. Viitattu 26.9.2012.
  2. Gardiner 1995 s. 373-374
  3. military-today.com
  4. a b c d naval-technology.com

Aiheesta muuallaMuokkaa