Lev Vasylovytš Batšynskyi (ukr. Лев Васильович Бачинський; 14. helmikuuta 18724. lokakuuta 1930) oli ukrainalainen poliitikko ja lakimies. Batšynskyi oli Itävalta-Unkarin kaudella valtioneuvostossa (Reichsrat) ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustetun Länsi-Ukrainan kansantasavallanneuvoston (Rada) varapuheenjohtaja. Kansantasavallan luhistuttua vuonna 1919 Batšynskyi jatkoi uraansa nyt Puolan miehittämässä Itä-Galitsiassa edustaen Ukrainalaista radikaalipuoluetta (myöhemmin Ukrainan sosialistinen radikaalipuolue) Puolan parlamentissa.

Lev Batšynskyi
Henkilötiedot
Syntynyt14. helmikuuta 1872
Serafyntsi, Galitsia
Itävalta-Unkari
Kuollut4. lokakuuta 1930
Grimmenstein, Itävalta
Poliitikko
Puolue Ukrainalainen radikaalipuolue

Elämäkerta muokkaa

Lev Batšynskyi syntyi Serafyntsin kylässä lähellä Horodenkan[1] kaupunkia tuolloisen Itävalta-Unkarin Galitsiassa 14. helmikuuta 1872.[2] Opettajaperheen poika opiskeli Kolomyjassa ja myöhemmin lakia Tsernivtsissä. Batšynskyi pidätettiin Itävallan vastaiseen mielenosoitukseen osallistumisesta vuonna 1897. Vapautumisensa jälkeen hän harjoitti lakia Ivano-Frankivskissa.[1]

Batšynskyistä tuli yksi Ukrainalaisen radikaalipuolueen (alkujaan Ruteeniukrainalainen radikaalipuolue) johtohahmoista.[2] Vuosina 1907–1918 hän oli puolueen edustaja Pokuttjan hutsulialueelta Itävallan parlamentissa eli valtioneuvostossa (Reichsrat). Batšynskyi ajoi tuolloin puolalaisten hallitseman Lvivin yliopiston ukrainalaistamista. 16. joulukuuta Batšynskyi oli osallinen yliopistolla sattuneessa välikohtauksessa. Kun erästä ukrainalaisten esitystä ei suostuttu ottamaan käsittelyyn, raivostunut Batšynskyi heitti yliopiston neuvoston puhujaa pöydällään. Pöytä tosin osui toiseen henkilöön.[1]

Vuonna 1914 Batšynskyistä tuli Lvivissä toimineen Ukrainalaisen pääneuvoston (Holovna ukrajinska rada) jäsen ja seuraavan vuoden toukokuussa Kost Levytskyin perustaman Ukrainalaisten yleisen neuvoston (Zahalna ukrajinska rada) varapuheenjohtaja[2] Wienissä.[1] Keskusvaltojen romahtaessa ensimmäisen maailmansodan seurauksena perustettiin Länsi-Ukrainan kansantasavalta 9. marraskuuta 1918.[3] Batšynskyista tuli valtion kansallisen neuvoston eli Radan varapuheenjohtaja. Vuoden 1919 tammikuussa hän oli kirjoittamassa lakia yhdistymisestä Itä-Ukrainassa perustetun Ukrainan kansantasavallan kanssa ja huhtikuussa samana vuonna lakia maareformista.[2] Valtioliitos ei lopulta juuri auttanut länsiukrainalaisia näiden sodassa Puolaa vastaan. Heinäkuussa 1919 länsiukrainalaiset joukot evakuoitiin Itä-Ukrainan puolelle.[3] Batšynskyi jäi nyt puolalaisten miehittämään Itä-Galitsiaan.[2]

 
Hauta Ivano-Frankivskissa.

Batšynskyi oli ollut vuodesta 1918 Ukrainalaisen radikaalipuolueen (vuodesta 1926 Ukrainan sosialistinen radikaalipuolue) johtaja, joka jatkoi toimintaansa puolalaisessa Galitsiassa.[1] Hän tuki Länsi-Ukrainan entisen presidentti Jevhen Petruševytšin pyrkimyksiä palauttaa kansantasavallan itsenäisyys diplomaattisin keinoin.[2] Vuosien 1928–1930 välillä Batšynskyi oli Puolan parlamentin (Sejm) jäsen. Hän kuoli Grimmensteinissa Itävallassa 4. lokakuuta 1930.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f Wojciech Roszkowski ja Jan Kofman: Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century, s. 44. M.E.Sharpe, 2008. ISBN 978-0-7656-1027-0. (englanniksi)
  2. a b c d e f Ivan Katchanovski, Zenon E. Kohut, Bohdan Y. Nebesio ja Myroslav Yurkevich: Historical Dictionary of Ukraine, s. 35. 2. painos. The Scercrow Press, 2013. ISBN 978-0-8108-7847-1. (englanniksi)
  3. a b Johannes Remy: ”7.”, Ukrainan historia. Gaudeamus Helsinki University Press, 2015. ISBN 978-952-495-855-4.