Leningradin piirityksen päiväkirja
Leningradin piirityksen päiväkirja (Zapiski blokadnogo čeloveka) on venäjänjuutalaisen kirjailijan ja kriitikon Lidia Ginzburgin muistiinpanoihin perustuva teos kahden ja puolen vuoden mittaisen Leningradin piirityksen ajalta. Teos perustuu Ginzburgin päiväkirjamerkintöihin piirityksen ajan kokemuksista.
| Leningradin piirityksen päiväkirja | |
|---|---|
| Zapiski blokadnogo čeloveka | |
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Lidia Ginzburg |
| Kustantaja | Iskusstvo-SPb |
| Julkaistu | 2002 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Kirsti Era |
| Kansitaiteilija | Elina Salonen |
| Kustantaja | Into |
| Julkaistu | 2011 |
| Ulkoasu | sid. |
| Sivumäärä | 220 |
| ISBN | 978-952-264-067-3 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Suomennos ilmestyi syyskuussa 2011, jolloin piirityksen alkamisesta oli kulunut 70 vuotta.[1][2]
Vallanpitäjien hampaissa ollut Ginzburg sai kirjallisuuskritiikkiä käsittelevät pääteoksensa julkaistuksi 1960–1970-luvulla, mutta päiväkirjasta muokatun tekstin kokonaisuudessaan vasta 1984, joskin osittain se oli julkaistu 1962. Täydellinen alkukielinen laitos muistiinpanoista ilmestyi 2010 ja sai runsaasti huomiota.[3]
Nimestä huolimatta kysymyksessä ei ole päivittäisiä muistiinpanoja sisältävä päiväkirja, ja päähenkilökin on kuvitteellinen henkilö N. Pikemminkin teos on kokoelma muistiinpanoja satunnaisista tapahtumista ja Ginzburgin omia pohdintoja.[4]
Teos jakautuu kolmeen eri mittaiseen osaan, jotka on nimetty ”Ensimmäinen osa”, ”Toinen osa” ja ”Leningradin piirityksen päiväkirjan tiimoilta”. Niiden jälkeen on teoksen suomentajan Kirsti Eran jälkisanat.
Arviot muokkaa
Pentti Stranius toteaa Keskisuomalaisessa, että monet ajan kokeneiden päiväkirjat olivat neuvostoaikana liian kauheita julkaistaviksi. Stranius sanoo teoksesta, että se ”on poikkeuksellisen koskettava ja iholle tunkeva ’epätieteellinen analyysi’ ihmisen oudoista tunnoista, kun häntä vaivaa jatkuva nälkä, kylmä ja pelko”. Kustantajaa Stranius kiittää kulttuuriteosta, ja suomentaja Kirsti Eran työ saa kiitosta hienoviritteisestä tulkinnasta Ginzburgin välillä eriskummallisesta kirjoitustyylistä ja ajatuskuvioista.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Teos kustantajan sivulla Lisätiedot, viitattu 1.4.2019
- ↑ a b Pentti Stranius, Lidia Ginzburg - Leningradin piirityksen päiväkirja Keskisuomalainen 12.11.2011, viitattu 1.4.2019
- ↑ Kirsti Era: Jälkisanat teokseen Leningradin piirityksen päiväkirja, s. 217–218
- ↑ Merja Leppälahti, Miten puhua sivistyneesti nälästä Kiiltomato.net, 19.9.2011, viitattu 1.4.2019
Aiheesta muualla muokkaa
- Elias Krohn, Piiritetyssä Leningradissa pahinta oli nälkä Kansan Uutiset 17.9.2011