Lengyelin kulttuuri

 

Saviastia Lengyelin kulttuurista.

Lengyelin kulttuuri noin 5000–3400 eaa. ulottui Länsi-Määristä Tšekistä Slovakiaan, Länsi-Unkariin, osaan Etelä-Puolaa ja osiin Itävaltaa, Sloveniaa ja Kroatiaa. Lengyelin kulttuurin saareke oli myös itäisessä Saksassa Berliinin tienoilla.

Kulttuuri oli nauhakeramiikan seuraaja ja pikemminkin kulttuurirypäs kuin kulttuuri. Kulttuuri toi noin 4800/4700 eaa. Keski-Tonavan alueelle eli Pannoniaan, eteläiseen ja läntiseen Slovakiaan, Etelä-Määriin, Ala-Itävaltaan maalatun keramiikan ja naispatsaita sekä varhaisessa vaiheessaan ympyräkaivantoja, rondeleita, joita pidetään temppeleinä. Rondeleita oli tiheimmässä Keski-Tonavan alueella, mistä tämän kulttuurin uskotaan saaneen alkunsa. Kulttuurin mallipaikka on Lengyel Tolnan piirikunnassa Unkarissa. Kulttuurin alue menee osin päälle Stichbandkeramik-keramiikan ja Tiszan kulttuurin kanssa.

Haudat ovat yleensä joukkohautoja, joissa taivutettuja ruumiita , polttohautaus harvinaista mutta sitä esiintyi. Haudat muistuttivat myöhemmän nauhakeramiikan löytöjä. Kulttuuri sai elannon maanviljelystä. Joistakin paikoista on löydetty enemmän merkkejä metsästyksestä kuin nauhakeramiikan löydöistä. Jotkut väittävät sen kertovan äkillisestä lämpötilan putoamisesta.

Asunnot olivat pieniä tai pitkätaloja, kylät joskus linnoittamattomia, joskus linnoitettuja. Talot muuttuivat kolmiosaisista toisentyyppisiksi, ja trapetsin (katkaistun tasakylkisen kolmion) muotoisiksi. Lengyelin pitkätalot olivat jykeviä, mikä voi viitata ilmaston kylmenemiseen. Varhaiseen Lengyelin kulttuuriin liittyi ympyräkaivantoja ("Rondels"), jotka ovat puisten Stonehenge-tyyppisten kivikehien jäänteitä. On myös löydetty hieman neliskanttisia kaivantoja. Osa Lengyelin varhaisesta keramiikasta oli valkoista, punaisella maalattua keramiikkaa.

Kulttuurin vaiheet

• Proto-Lengyel
• Lengyel I
• Lengyel II
• Lengyel III (klassinen Lengyel) jossa kupariesineitä
• Lengyel IV (Epi-Lengyel).

Katso myös

• Palloamforakulttuuri