Lauri Juhani Hannikainen (4. kesäkuuta 1889 Jyväskylä21. lokakuuta 1921 Petsamo) oli suomalainen toimittaja, diplomaatti ja kirjailija.

Lauri Hannikainen
Lauri Juhani Hannikainen
Henkilötiedot
Syntynyt4. kesäkuuta 1889
Jyväskylä
Kuollut21. lokakuuta 1921 (32 vuotta)
Petsamo
Ammatti toimittaja, diplomaatti ja kirjailija
Kirjailija
Äidinkielisuomi
Tuotannon kielisuomi
Aikakausi 1914-1921
Aiheet pohjoisen alueen luonnonläheisten olojen kuvausta
Esikoisteos Tenojoen varsilta ja Ruijasta (1914)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Hannikaisen vanhemmat olivat seminaarin lehtori Pekka Juhani Hannikainen ja laulunopettaja Laura Alfhild ”Alli” Nikander. Hän pääsi ylioppilaaksi 1907 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1914. Hannikainen toimi Tietosanakirjan toimittajana vuosina 1910–1918 ja hän teki myös tutkimusmatkoja Vienan Karjalaan 1908 ja 1909 sekä Lappiin, Ruijaan ja Jäämerelle 1913.

Suomen itsenäistymisen jälkeen Hannikainen oli lähetystöneuvos ulkoministeriössä kuolinvuoteensa 1921 asti, ja hän oli myös Itä-Karjalan komitean jäsenenä ja Itä-Karjalan toimikunnan puheenjohtajana vuonna 1918 sekä Itä-Karjalan toimituskunnan poliittisena osastonjohtajana vuodesta 1918 alkaen. Hannikainen toimi Suomen rauhanvaltuuskunnan Karjalan ja Petsamon kysymysten asiantuntijana Pariisissa.

Syksyllä 1921 Hannikainen osallistui Petsamossa Suomen ja Venäjän välisen rajalinjan määrittämiseen toimien suomalaisen retkikunnan sihteerinä. Retkikunta lähti liikkeelle 16. lokakuuta Moskovan kolttakylästä kohti Korvatunturia. Rajankäynti kuitenkin keskeytyi matkan puolivälissä, kun Hannikainen hukkui 21. lokakuuta Iso-Huutojärvellä lähdettyään pelastamaan jäihin vajonnutta suomalaisten kolttaopasta. Hannikaisen kuolema vaikutti kuitenkin niin, että suomalaiset ja venäläiset saattoivat sopia erimielisyytensä ja Petsamon rajalinja hyväksyttiin 31. lokakuuta 1921.

Hannikaisen veljiä olivat musiikkimiehet Arvo, Ilmari, Tauno ja Väinö Hannikainen.[1] Hänen poikansa oli suurlähettiläs Heikki Hannikainen.[2] Pojantytär on Ann-Elise Hannikainen[3].

Teoksia muokkaa

  • Tenojoen varsilta ja Ruijasta. 1914
  • Pohjolan poikia : kaksi kertomusta perimmästä pohjolasta, kuvittaneet Onni Muusari ja Ilmari Haapakoski, nuorisokirja. Valistus 1916
  • Kuolevan laulun mailta ynnä Pohjolan saloilta, novellikokoelma. Otava 1917
  • Erakkojärveläiset: palanen saloelämää, romaani. Otava 1918
  • Petsamon opas : kuvaus Petsamon luonnosta, asutuksesta, elinkeinoista ja historiallisista vaiheista sekä selostus matkareiteistä, kirjoittajat Eero Lampio ja Lauri Hannikainen. Otava 1921

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kuka kukin oli, Wikiaineisto
  2. Veli-Matti Autio: Hannikainen (1700 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Ann-Elise Hannikainen, (Arkistoitu – Internet Archive) Ooppera.fi

Aiheesta muualla muokkaa

E. N. Mannisen kuvaus Petsamon rajankäynnistä vuonna 1921, valokuvat Lauri Hannikainen: