Laurentius Laurinus

Laurentius Laurinus tai Laurentius Laurentii Laurinus, (s. 1573 tai 1577 – k. 1655 tai 1656) ruotsalainen luterilainen pappi, historioitsija ja virren kirjoittaja.

Laurenrius Laurinus syntyi mahdollisesti Söderköpingissä. Hän oli opiskellut Uppsalan lisäksi myös Wittenbergissä, missä hän sai maisterinarvon 1602. Hän toimi Häradhammarissa,Itä-Göötanmaalla, pappina ja lääninrovastina.

Hän on kirjoittanut oppikirjoja, muun muassa ensimmäisen laulun oppikirjan Ruotsissa, ”Musicae rudimenta pro incipientibus necessaria ”. Runoja hän on kirjoittanut niin ruotsiksi, saksaksi ja latinaksi, ja niitä on julkaistu teoksessa ”Heroum et Heroidum” 1647.[1]

Hänen kirjoittamista virsistään tunnetaan vain yksi, ”I himmelen, i himmelen Ther är glädie stoor. Hän kirjoitti tämän virren vaimonsa kuoleman johdosta 1620. Virsi ja kaksi muuta Laurinuksen kirjoittamaa virttä julkaistiin painettuna 1622 kirkkoherra Isaac Ericin pitämän ruumissaarnan yhteydessä (En Christeligh Liikpredikan). Saarnan hän on pitänyt 30.7.1620 ennen kuin hautajaissaattue lähti surukodista kirkkoon ja siinä on kuvattu hyvin yksityiskohtaisesti, miten ruustinna Margareta Larsdotter kuoli.[1]

Virressä oli alkuaan viisi säkeistöä, mutta sitä on muokattu ja jatkettu, kun se painettiin vuoden 1651 Manualeen siten että siinä oli 17 säkeistöä. Virsi julkaistiin v:n 1695, ns. Karoliinisessa virsikirjassa. Virren varhaisin, painettu versio ei ole siten täysin alkutekstin mukainen. Sen lapsenuskon sävyttämät, taivaan ilosta ihastuneesti kuvaavat sanonnat on muokattu jo silloin.[2] Virttä on sittemmin muokattu Ruotsin vuoden 1819 virsikirjaan, muokkaajana Johan Åström. Åström oli J. O. Wallinin apulainen virsikirjatyössä ja hänen muokkauksensa on pohjana virren nykyiselle ruotsinkieliselle asulle.

Virren vanhin suomennos on käsikirjoituksena Kangasalan kirkonarkistossa säilyneessä vuoden 1614 Käsikirjassa, ja se on julkaistu Laurentius Petri Aboicuksen virsikirjassa 1674.[3] Virren muokattu teksti on nykyisessä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa virsi 618 "Ratki taivaassa, ratki taivaassa". Virrestä on virsikirjassa myös toinen suomennos, virsi 617 "Taivaassa, ratki taivaassa", joka pohjautuu Åströmin muokkaukseen, Se on Bengt Jakob Ignatiuksen käännös vuodelta 1824 ja tuli virsikirjaan 1886.

Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi on numerolla 168 "Taivaassa, ratki taivaassa". Teksti pohjautuu Åstömin muokkaukseen ja sen suomennos on Anna-Maija Raittilan 1999 tekemä.

LähteetMuokkaa

  1. a b Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 363. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
  2. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 444. Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6, 2014. (ruotsiksi)
  3. Kustaa Hallio: Suomalaisen virsikirjan virret Alkuperä ja kehitys, s. 825. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki, 1936.