Lasivaskitsat
Lasivaskitsat (Ophisaurus) on vaskitsojen suku.
Lasivaskitsat | |
---|---|
Ophisaurus ventralis |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
Alalahko: | Liskot Sauria |
Heimo: | Vaskitsat Anguidae |
Suku: |
Lasivaskitsat Ophisaurus Daudin, 1803 |
Katso myös | |
Kuvaus muokkaa
Joidenkin muiden vaskitsojen tapaan myös lasivaskitsat muistuttavat erehdyttävästi käärmeitä, vaikka ne tosiasiassa ovat raajattomia liskoja. Nimensä lasivaskitsat ovat saaneet siitä, että niiden häntä katkeaa hyvin helposti. Tästä on hyötyä, kun jokin petoeläin ahdistelee lasivaskitsaa. Kiemurteleva häntä harhauttaa saalistajaa, ja lasivaskitsa pääsee pakoon.
Luokittelu muokkaa
Lasivaskitsat ovat liskoja ja ovat läheistä sukua varaaneille ja gilaliskoille.
Seltopusikki (Pseudopus apodus) luokiteltiin ennen lasivaskitsoihin, mutta siirrettiin myöhemmin sukuun Pseudopus neljän sukupuuttoon kuolleen lajin kanssa. Se on yleinen Kaakkois-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Seltopusikki viihtyy pehmeikköjen ja kasvillisuuden lomassa ja piileskelee mielellään kivien koloissa. Se saattaa kasvaa jopa 1,2 metriä pitkäksi.
Lajit muokkaa
Lasivaskitsoihin luokitellaan 13 lajia:
Lähteet muokkaa
- Gerard Chesire: ”Matelijat”, Tiikeri ja gaviaali - Eläinsanakirja, s. 104. Suomentanut Sakari Hyrkkö. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2007. ISBN 978-951-0-32614-5.
Aiheesta muualla muokkaa
- ITIS: Ophisaurus (englanniksi)