Avaa päävalikko
Järjestysluku Alkuaine Merkki
57 Lantaani La
58 Cerium Ce
59 Praseodyymi Pr
60 Neodyymi Nd
61 Prometium Pm
62 Samarium Sm
63 Europium Eu
64 Gadolinium Gd
65 Terbium Tb
66 Dysprosium Dy
67 Holmium Ho
68 Erbium Er
69 Tulium Tm
70 Ytterbium Yb
71 Lutetium Lu

Lantanoidit ovat alkuaineita, joiden järjestysluku on 57–71. Ne muodostavat yhdessä skandiumin ja yttriumin kanssa harvinaisten maametallien luokan. D-lohkoon kuuluvaa lutetiumia lukuun ottamatta kaikki lantanoidit kuuluvat f-lohkoon. Prometium on poikkeuksellinen; se on keinotekoisesti valmistettu radioaktiivinen metalli, jota ei esiinny luonnossa.

Kemiallisesti lantanoidit ovat samankaltaisia keskenään ja myös harvinaisiin maametalleihin kuuluvien skandiumin ja yttriumin kanssa, sekä aktinoidien kanssa. Lantanoidit ja aktinoidit merkitään usein jaksollisen järjestelmän alle omille riveilleen.

Lantanoidien ionisäde pienenee siirryttäessä sarjassa lantaanista lutetiumiin. Tästä käytetään nimitystä lantanoidikontraktio.[1]

Lantanoidit esiintyvät yhdisteissä yleensä hapetusluvulla +3. Vanhastaan uskottiin että vain europium voi esiintyä vesiliuoksissa +2 hapetusluvulla ja vain cerium +4 hapetusluvulla,[1] mutta nykyisin +2 hapetusasteen liuoksia on tuotettu kaikille lantanoideille prometiumia lukuun ottamatta.[2]

Lantanoideista käytetään myös nimitystä lantanidi, mutta International Union of Pure and Applied Chemistry (IUPAC) suosittaa nimitystä lantanoidi, koska päätteellä "-idi" merkitään tavallisesti anioneja.[3]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 3, Eng–Hiu, s. 465–467. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1977. ISBN 951-0-07242-7.
  2. MacDonald, Matthew R., Bates & Jefferson E. Ziller, Joseph W. et al.: Completing the Series of +2 Ions for the Lanthanide Elements: Synthesis of Molecular Complexes of Pr2+, Gd2+, Tb2+, and Lu2+. J. Am. Chem. Soc., toukokuu 22. 2013, 135. vsk, nro 26, s. 9857-9868. doi:10.1021/ja403753j. (englanniksi)
  3. Nomenclature of Inorganic Chemistry IUPAC Recommendation 2005, s. 52. IUPAC, 2005. ISBN 0-85404-438-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 03.04.2013). (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa