Lankalauantai
Lankalauantai tai hiljainen lauantai (lat. Sabbatum Sanctum ’pyhä lauantai’) on päivä pitkänperjantain ja pääsiäispäivän välissä. Se on hiljaisen viikon eli suuren viikon viimeinen päivä.
| ” | lankalauvvantaina saa tehäm mitä tahtoo vaikka miehijä tappaa kun sillon eij ooj jumalaa maassa eikä taivaassa | ” |
– Suomen murteiden sanakirjasta löytyvän utajärveläisen näytteen[1] perusteella pääsiäislauantaita on voitu kansanuskomuksissa pitää hyvinkin jumalattomana päivänä. | ||
Kristinuskon perinteen mukaan Jeesus oli lankalauantain ajan kuolleena haudassa ennen ylösnousemustaan, minkä vuoksi pahojen voimien on uskottu olevan päivän aikana erityisen vahvoilla. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla pääsiäisperinteisiin kuuluu kokkojen eli valkeiden polttaminen lauantaina noitien karkottamiseksi.[2]
Päivän nimeen liittyen Suomessa on lankalauantaina ollut tapana pestä ja värjätä langat, jotka on kehrätty talven mittaan.[3] Nimityksen tausta ei kuitenkaan liity lankoihin, vaan se on peräisin pitkänperjantain vanhasta nimityksestä lankaperjantai (ruotsin långfredag), jonka alkuosa on alkusoinnun vuoksi liitetty myös seuraavaan lauantaipäivään.[4]
LähteetMuokkaa
- ↑ lankalauantai Suomen murteiden sanakirja. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.4.2019.
- ↑ Lankalauantai - noidat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 22.4.2019.
- ↑ Peltonen, Heidi: Malkamaanantaista sukkasunnuntaihin: Mistä pääsiäisviikon päivien nimet tulevat? Kaleva.fi. 26.3.2016. Viitattu 22.4.2019.
- ↑ Aapala, Kirsti: Pitkäperjantai ja lankalauantai Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 22.4.2019.