Avaa päävalikko

Laimi Lovisa Leidenius (13. helmikuuta 1877 Kurikka23. marraskuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja Helsingin yliopiston ensimmäinen naispuolinen professori. Hän valmistui ensin kielten opettajaksi.[1]

Laimi Leidenius
Laimi Leidenius vuonna 1937.
Laimi Leidenius vuonna 1937.
Henkilötiedot
Syntynyt 13. helmikuuta 1877
Kurikka
Kuollut 23. marraskuuta 1938 (61 vuotta)
Helsinki
Kansallisuus suomalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Tutkimusalue naistentaudit

Sisällysluettelo

UraMuokkaa

Leideniuksen vanhemmat olivat kirkkoherra Albert Ferdinand Leikola (aik. Leidenius) ja Mathilda Lovisa Landén. Hänen veljensä oli professori Erkki Leikola.[2] Valmistuttuaan ensin opettajaksi Leidenius ryhtyi opiskelemaan lääketiedettä ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1908 sekä lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1918. Hänen väitöskirjansa aihe oli Untersuchungen über den Einfluss der Desinfektion der Kreissenden auf den Keimgehalt des puerperalen Uters.

Leidenius toimi Helsingin yliopiston yleisen sairaalan apulaislääkärinä 1910–1913 ja apulaisopettajana 1920–1928 sekä gynekologian klinikan alilääkärinä 1929–1930. Synnytys- ja naistentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1925 ja professoriksi 1930, samalla kun hän toimi naistenklinikan toisena naistentautien ja synnytysosaston ylilääkärinä. Naistentautien erikoislääkärinä hän oli toiminut jo vuodesta 1913 alkaen. Hän oli myös sukupuolitautien vastustamiskomitean jäsen 1917–1924, äitiyshuollon järjestämiskomitean jäsen sekä naistenklinikan rakennustoimikunnan jäsen 1932–1934. Suomen Gynegologiyhdistyksen puheenjohtajana hän toimi vuodesta 1934 kuolemaansa saakka, ja Suomen akateemisten naisten liiton puheenjohtaja hän toimi usean vuoden ajan.

Leidenius julkaisi tutkimuksia muun muassa synnytyskouristuksista, kohtusyövästä ja sen hoidosta sekä vastasyntyneiden lasten sisäeritysrauhasten toiminnasta.

Leidenius kuvattiin postimerkkiin vuonna 1992. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuodesta 2009 lähtien jakanut Leideniuksen mukaan nimettyä tunnustuspalkintoa.[3]

LähteetMuokkaa

KirjallisuusMuokkaa

  • Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 447. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.

ViitteetMuokkaa

  1. Autio, Veli-Matti (toim.): Professorimatrikkeli 1918–1996 Professorsmatrikel, s. 274–275. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1997. ISBN 951-45-7818-X.
  2. Facta 2001, 10. osa, palsta 4. WSOY 1984.
  3. Laimi Leideniuksen tunnustuspalkinto. Duodecim. Viitattu 18.3.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa